Tavoite kirkoilla on pyrkiä tekemään yhteistyötä ja löytää läheisempää yhteyttä toistensa kanssa. Tätä sanotaan Ekumeniaksi.
Tähän pyritää muiden kristillisten kirkkojen ja nykyisin jopa ei kristillisten uskontojen edustajien kanssa. Samaan aikaan jotkin maamme Luterilaiset liikket ovat kuin pannassa. Ensin estettiin pappeus niiltä, jotka eivät suostuneet muuttamaan omaa suhdettaan pappeuteen. Jolloin tuli tarve vihkiä papit itse. Jolloin Luterilainen ”liike” alkoi saada jo kirkollisia piiteitä. Tietääkseni opillisesti nuo liikkeet ovat aivan tasan samojen oppien mukaan toimivia, kuin oma kirkkomme.
Kai vain jotkin käytännön asiat hoidetaan toisin.
Jos olen väärässä niin korjatkaa. Miksiköhän kirkko kovin innokkaasti pyrkii erottautumaan näistä kirkoiksi muotutuvista liikkeistä, joiden toiminta on kaikkein lähimpänä omaa. Jopa rankaisemaan niitä jotka näiden kanssaan toteuttavat ruohojuuritason ekumeniaa?
Kiitos Yrjö. Siinä se vastaus tuli. Eipä tarvitse enää asiaa ihmetellä.
LHPK katsoo ymmärtääkseni edustavansa sitä luterilaisuutta, josta kansankirkko on luopunut. Erään LHK:ssa pappisvirkaan vihityn sanoin rajoittanut päätöksillään omaan tunnustukseensa sitoutumista.