Yhä useammin olen viime aikoina törmännyt messuissa erääseen lauseeseen, kun seurakuntaa on kutsuttu ehtoollispöydän ääreen. ”Kaikki ehtoollisleipä on gluteenitonta ja ehtoollisviini alkoholitonta, joten kaikki voivat tulla ehtoolliselle.” Allergikkona tuo lause tarkoittaa minulle sitä, etten voi tulla ehtoolliselle. Olen allerginen gluteenittomalle ehtoollisleivälle, mutta ”tavallista” ehtoollisleipää voin nauttia ongelmitta. Näissä tilanteissa olen jäänyt hiljaa penkkiin istumaan ja jättänyt ehtoollisen väliin kaikessa hiljaisuudessa. Käyn säännöllisesti kirkossa, joten seuraavaan ehtoollismahdollisuuteen ei välttämättä ole kovin pitkä aika. Silti ehtoollisen jääminen väliin harmittaa, kun sitä sielunsa ravinnoksi kaipaa.

Ymmärrän kauniin ajatuksen gluteenittoman leivän ja alkoholittoman viinin takana, mutta kaikille ehtoollinen ei ole yksinkertainen yhteyden ateria. Ehtoollispöydän ääreen kaipaavissa on paljon allergisia ihmisiä, jotka joutuvat punnitsemaan ehtoolliselle osallistumista tai jättämään sen epätietoisuuden takia väliin. Allergioista kärsivänä toivoisin, että seurakunnissa selkeästi ilmoitettaisiin tarjolla olevien ehtoollisaineiden sisällöstä. Tuotesisältöjen ilmoittaminen on pieni vaiva seurakunnalle, mutta iso asia ehtoollista kaipaavalle allergikolle. Allergista helpottaisi jo kovasti, kun ennen messun alkua tietäisi tuotesisällöistä eikä tarvitsisi arvailla ehtoolliselle osallistumisen mahdollisuutta.

Lyhyen pappisurani aikana olen törmännyt monta kertaa allergisten ja ruokavaliorajoitteisten kysymyksiin ehtoollisaineiden sisällöstä. Ehtoolliselle tulemista pohtivia on ollut laidasta laidaan: konfirmaatiopäivänään ehtoollista nauttivasta nuoresta aikuiseen, joka ei ole vuosiin käynyt kirkossa. Minua on surettanut syvästi se, kuinka vaikeiden tai harvinaisten allergioiden vuoksi ehtoolliselle tuleminen ei ole kaikille mahdollista. Kaikille ei käy perinteinen ehtoollisleipä tai gluteeniton vaihtoehto eikä viini edes alkoholittomana sovi jokaiselle. Toivoisin, että kirkossa ja ehtoollispöydässä olisi tilaa myös allergisille. Meneekö pyhyys siitä rikki, että myös allergisilla olisi mahdollisuus ehtoollisen nauttimiseen? Allergioitaan ei kukaan ole valinnut, mutta ehtoolliselle jokaisella sitä kaipaavalla pitäisi olla mahdollisuus osallistua.

Ruoka-aineallergioista kärsivät eivät ole ainoita, joille ehtoollispöytään saapuminen ei ole itsestäänselvää. Monet hajuvesistä, hajusteista ja tuoksuvista kukista oireita saavat joutuvat jättämään ehtoollisen väliin. Alttarilla voimakkaasti tuoksuvat kukat, seurakuntalaisten hajuvedet, hiuslakat ja muut tuoksut ahdistavat sekä pahimmillaan aiheuttavat huonon olon pitkäksi aikaa. Harvat tulevat ajatelleeksi tuoksujen ongelmallisuutta, jos itsellä tai omassa lähipiirissä ei ole niiden kanssa ongelmaa. Tulethan tuoksutta kyltit kirkkojen ovenpielissä tai seurakuntasalien edessä eivät paljon lohduta, kun tuoksuvahinko on jo tapahtunut. Toivon, että ajan kuluessa ja tietämyksen lisääntyessä tuoksuttomuudesta, astmaatikkojen ja allergisten huomioimisesta tulisi kirkon arkea.