Efesolaiskirjeen 1:23 selitystä. Explanation of letter to the Ephesians 1:23. F. G. Hedberg

Ja kaikki hän on asettanut hänen (Jeesuksen) jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää. Ef. 1:22-23

Kuten usko yksin (Room. 3:28) tekee meidät Jumalan lapsiksi, samoin se myös luo meidät Kristuksessa uusiksi luomuksiksi, antaa meille toisen mielen, toisen sydämen ja toiset ajatukset, nimittäin Jumalan oikean tuntemisen ja turvautumisen hänen armoonsa.

Blessings Received Through Faith

Just as faith alone (Rom. 3:28) makes us children of God, so it also makes us new creatures in Christ “endowed with a different mind, heart and thoughts, that is, with a true knowledge of God and a sincere trust in His grace.

Sanalla sanoen sydämen pohja ja perustus uudistuu ja muuttuu uskon kautta niin, että olen kuin viinipuuhun, Kristukseen, istutettu tuore vesa, joka hänessä kukoistaa. Pyhyyteni, vanhurskauteni ja puhtauteni ei näet ole nyt enää minusta itsestäni eikä ole minussa, vaan on yksin Kristuksesta ja Kristuksessa, jonka osallisuuteen minut on uskon kautta juurrutettu. Siksi olen nyt hänen kuvansa kaltainen, kuten Luther sanoo:

To summarize, the very essence of my heart is renewed and changed” through faith. “This makes me a new plant, one that is grafted on Christ the Vine and grows from Him. My holiness, righteousness, and purity do not stem from me, nor do they depend on me. They come solely from Christ and are based only in Him, in whom I am rooted by faith.” Therefore, I now conform to His image just as Luther says:

“Me molemmat, Kristus ja minä, olemme osalliset samanlaisesta jumalallisesta luonnosta (2 Piet. 1:4), että minä hänessä ja hänen kauttaan tuottaisin hedelmiä, jotka eivät enää ole minun, vaan viinipuun hedelmiä.”

”Now I am like Him and of His kind. Both He and I are of one nature and essence (2 Pet. 1:4), and I bear fruit in Him and through Him. This fruit is not mine; it is the Vine`s.”

Koska näet kristitty on yksi ruumis Kristuksen kanssa ja “hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää”, hän voi nyt tuottaa oikeita hedelmiä, ei Aadamin eikä omiaan, vaan Kristuksen hedelmiä.

You see, since the Christian is one body with Christ and ”the fulness of Him that filleth all in all,” he now is able to bear the right kind of fruit, not Adam`s nor his own, but Christ`s fruit.

Kun me nimittäin uskossa käsitämme ja tiedämme, kuinka suuren armon olemme Kristuksessa saaneet, iloitsemme siitä, että meillä on vaikkapa yksikin, jolle Kristuksen esimerkin mukaisesti voimme tehdä jotakin hyvää.

To be specific, when by faith we understand and know what great grace we have received in Christ, our hearts rejoice in having someone toward whom we can do good following to Christ`s example.

Joka siis ei ole altis auttamaan ja palvelemaan lähimmäistään niin paljon kuin osaa ja voi, ei olekaan vielä uudestisyntynyt. Hän ei myöskään tiedä eikä ymmärrä, mitä se merkitsee, että Jumalan Poika on tullut ihmiseksi.

Whoever then is not ready to help and serve his or her neighbour (neighbor) to the extent that he or she is able is not yet born again and does not know or understand what it means that God`s Son has become a human being.

Joka näet uskoo häneen ja on siis uudestisyntynyt, tekee halusta lähimmäiselleen hyvää aivan kuin tekisi sen itselleen.

You see, whoever believes in Him and thus is born again gladly does good to his or her neighbour just as if he or she were doing it for him or herself.

Omista varoistaan hän täyttää hänen tarpeitaan ajatellen: Koska hän on köyhä ja minä olen varakas, auttakoon minun omaisuuteni häntä; koska hän on syntinen ja minä olen hurskas, tahdon auttaa hänetkin Kristuksen tykö neuvoin, esimerkein ja esirukouksin; koska hän on häpeän alainen ja minä arvonantoa nauttiva, peittäköön minun maineeni hänen häpeänsä.

The neighbour`s needs are satisfied from one`s own resources, with the attitude: `Since my neighbour is poor and I am well off, let my goods be of help to my neighbour. Since this person is a sinner and I am a Christian, I want to help bring this person to Christ by my counsel, example and intercessory prayers. Since my neighbor is subject to shame and I am respected, then let my honour (honor) cover my neighbour`s shame. etc.

Mitä tahdon muiden minulle tekevän, jos itse olisin puutteen alainen ja hädässä, se on minunkin tehtävä lähimmäiselleni. (Vertaa Matteus 7:12, oma lisäys.)

I must do to my neighbour that which I would have others do to me if I were in want and need. (Compare to Matthew 7:12, my own addition.)

Tästä me ymmärrämme, kuinka Kristus on meidän omamme ja kuinka olemme uskon kautta tulleet hänen osallisuuteensa: Samoin kuin hän on yksi ruumis meidän kanssamme, me ihmisetkin olemme yhtä keskenämme, niin että olemme yksi liha ja yksi ruumis, kuten hän on yksi ruumis meidän kanssamme.

From this example, we understand how Christ is our own and how, by faith, we have become partakers of Him: we are united with one another as one flesh and body, just as He also is one body with us.

“Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiä. Joka ei rakasta, pysyy kuolemassa”, 1 Joh. 3:14. ”Sillä joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt”, 1 Joh. 4:20.

”We know that we have passed from death unto life, because we love the brethren. He that loveth not his brother abideth in death” (1 John 3:14). “For he that loveth not his brother whom he hath seen, how can he love God whom he hath not seen?” (1 John 4:20).

Merkkinä, josta varmasti voimme tuntea Herran Kristuksen osallisuuden voiman meissä, on lähimmäisemme rakastaminen ja se, että palvelemme häntä mielellämme. Tämä on meille merkkinä siitä, että hän on viimeisenä päivänä tunnustava meidät omikseen.

Therefore, a mark by which we can know for certain that we have the power of the fellowship of Christ in us is our love and glad service toward our neighbour. This is a sign for us that He will confess us as His own on the Last Day.

Mutta toisille, jotka eivät tunteneet häntä, eivätkä hänen köyhissä jäsenissään täällä rakastaneet eivätkä palvelleet, hän silloin sanoo: “Minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda” jne., Matt. 25.

However, to the others, who on earth did not know Him nor love and serve Him in His poor members, He will say: “I was an hungred, and ye gave me no meat: I was thirsty, and ye gave me no drink” etc. (Matt. 25:42).

Ja kun he sitten koettivat tekeytyä syyttömiksi sanoen, etteivät he olleet nähneet häntä nälkäisenä ja janoisena, hän vastaa heille: “Totisesti minä sanon teille: kaiken minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.”

Then, when they try to plead innocence and say that they had never seen Him hungry or thirsty, He will answer: ”Verily I say unto you, Inasmuch as ye did it not to one of the least of these, ye did it not to me” (v. 45).

Nyt on siis kylliksi selitetty, mitä merkitsee olla Kristuksen ruumis ja ”hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää” ja myös, mitä tämä yhteys hänen kanssaan vaikuttaa meissä ja kuinka voimme vakuuttua siitä, että se yhteys on meissäkin voimassa.

It has been sufficiently explained what it means to be Christ`s body and ”the fulness of Him that filleth all in all” as well as what this union with Him works in us and how we can be assured that this union is in force in us.

Fredrik Gabriel Hedberg “Uskonoppi autuuteen”, s. 135─137, vuoden 1986 painos, SLEY. Fredrik Gabriel Hedberg “The doctrine of faith unto salvation”, pages 143─144, Finnish Evangelical Lutheran Mission Inc., 1998, second printing, 2001