Blogi: Sanoma sen kuin selkenee 

Tieto Uusi testamentti 2020 -käännöksen valmistumisesta herätti viime kesänä keskustelua. Lehtijuttujen perusteella moni keskustelija luonnehti käännöstä selkokieliseksi – joku innoissaan, joku toinen närkästyneenä.

Sadattuhannet lukijat ovat sittemmin voineet huomata, ettei UT2020 ole selkokieltä. Selkeän yleiskielen ja selkokielen eroja on pian entistä helpompi vertailla, kun Suomen Pipliaseura julkaisee kirjan nimeltä Selko-Luukas. Luukkaan evankeliumi selkokielellä. Selko-Luukas on ensimmäinen selkokielinen suomennos kokonaisesta evankeliumitekstistä, suoraan alkukielestä käännettynä. Käännös on lopullista vahvistusta vaille valmis, ja se ilmestyy kevään aikana.

Selko-Luukas tekee uskonnollista kieltä entistä saavutettavammaksi ja tuo siten Raamatulle aivan uusia lukijaryhmiä. Se on suunnattu lukijoille, joille yleiskielisen tekstin lukeminen tuottaa vaikeuksia: ikääntyneille, muistisairaille, keskittymishäiriöstä kärsiville, lievästi kehitysvammaisille, suomen opinnoissaan edistyneille maahanmuuttajille ja niin edelleen. Selkokielinen käännös perustuu samaan Niko Huttusen laatimaan raakasuomennokseen kuin UT2020. Kieliasun muotoilu oli nytkin minun vastuullani, vaikka käännösratkaisut hyväksyy viime kädessä Suomen Pipliaseura.

Hankkeella ei ollut varsinaista ohjausryhmää, mutta sen edistymistä ovat kommentoineet Pipliaseuran omien käännösasiantuntijoiden lisäksi selkokirjailija Pertti Rajala sekä Kirkkohallituksen, Kirkon koulutuskeskuksen ja Selkokeskuksen selkokieliasiantuntijat.

Selkokieliset tekstit ovat yleensä lyhyitä. Niihin on kelpuutettu käsiteltävästä aiheesta vain kaikkein olennaisin. Myös kaunokirjallisten teosten selkomukautukset ovat merkittävästi lyhyempiä kuin alkuperäiset teokset.

Selko-Luukas sen sijaan on yhtä laaja kuin muutkin Luukkaan evankeliumin suomennokset. Se on aito käännös eikä omin sanoin kerrottu selkokielinen mukaelma. Tekstiä ei ole lyhennetty, mitään ei ole karsittu pois – jopa kolmannen luvun lopussa oleva Jeesuksen esi-isien luettelo on kelpuutettu mukaan, vaikka ensimmäinen ajatukseni oli, että tuo nyt ainakin saa kyytiä. Asioiden järjestystä ei myöskään ole muutettu, vaikka sekin on selkokielisille teksteille tyypillistä.

Selko-Luukkaassa on helpotettu vain sanastoa ja kieliopillisia rakenteita; itse tekstin rakenteeseen ei ole koskettu. Kaikkein vaikeimmissa kohdissa turvauduin muutaman sanan mittaiseen ylimääräiseen selitykseen.

Selkokieli on tapana jakaa kolmeen vaikeusasteeseen. On selvää, ettei Raamatun tekstiä – edes kertovaa evankeliumitekstiä – ole mahdollista kääntää kaikkein helpoimmalle kielelle, jossa käytössä ovat vain kaikkein yleisimmät sanat ja kuvauksen kohteena kaikkein konkreettisimmat asiat. Selko-Luukas on haastavimman tason selkokieltä – jo senkin vuoksi, että evankeliumin mittaisen tekstin lukeminen alusta loppuun on melko vaativa suoritus.

Toisaalta, tämä ei ole tyypillinen tapa lukea Raamattua. Selko-Luukastakin varmasti useimmiten selaillaan sieltä täältä, ajankohtaisia raamatunkohtia pohdiskellen. Niinpä käännöksen laajuus ei muodostu ongelmaksi ainakaan yhtä helposti kuin romaanimukautuksen kohdalla.

Millaista Selko-Luukkaan entisestään helpotettu kieli sitten on? Valaiskoon sitä esimerkki jouluevankeliumista, joka jo UT2020:sta puhuttaessa sai eniten huomiota.

Teksti ei välttämättä ole vielä lopullinen, joten oikeudet muutoksiin pidätetään. Lainaan toisen luvun jakeet 8–12:

Sinä yönä Betlehemin lähellä oli paimenia,

jotka vartioivat ulkona eläimiään.

Enkeli tuli heidän luokseen,

ja Jumalan kirkkaus ympäröi heidät.

Paimenet pelästyivät suuresti,

mutta enkeli sanoi heille:

”Älkää pelätkö.

Minulla on hyviä uutisia

teille ja koko kansalle.

Teidän Pelastajanne syntyi äsken

Betlehemin kaupungissa.

Tämä lapsi on Kristus,

jota koko kansa odottaa.

Hän on kaikkien Herra. [- -]”

Selkokielinen teksti asetellaan lyhyiksi riveiksi, kuin runonsäkeiksi. Virkkeet ovat niin ikään lyhyitä ja rakenteeltaan yksinkertaisia. Sanasto on mahdollisimman yleistä: kahdeksannessa jakeessa sana lauma on korvattu tutummalla sanalla eläimet. Ei tässäkään käännöksessä silti ole ”eläintenhoitajia yövuorossa”, niin kuin pakinoitsija Kuukautinen leikkisästi ehdotti Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä. Kaksi yhdyssanaa peräkkäin ei olisikaan kovin selkokielistä.

Selkokielessä on tärkeää, että kuhunkin henkilöön viitataan aina samalla nimellä. Siksi paimenia ei ympäröi Herran, vaan Jumalan kirkkaus. Verbimuotojen on syytä olla mahdollisimman helppoja. Niinpä Pelastajan syntymästä ei puhuta perfektissä (on syntynyt) vaan imperfektissä (syntyi). Ilmaisun Kristus, Herra merkitystä on pyritty avaamaan lyhyesti. Näin on toivoakseni helpompi hahmottaa, että Kristus on arvonimi eikä erisnimi.

Alkutekstin ilmausten kääntäminen mahdollisimman uskollisesti mutta samalla selkokielisesti ei tietenkään ollut helppo tehtävä. Jos selkokieli on lukijalle mahdollisimman helppoa, se on kirjoittajalle todellinen kuningaslaji, joka ei salli yhtään huonosti mietittyä virkettä eikä löysää ilmaisua.

Sama koskee tietysti Raamatun kääntämistä. Kun selkokieli ja Raamattu sitten ovat saman käännöstehtävän osatekijät, nousee vaikeustaso varsin korkeaksi. Jää muiden arvioitavaksi, miten olen tehtävästä suoriutunut. Hauskaa ainakin oli. Kiitokset kaikille hankkeeseen osallistuneille miellyttävästä yhteistyöstä. Toivottavasti tämä oli vasta alku.

Teksti Tuomas Juntunen 

Tuomas Juntunen on Pipliaseuran Selko-Luukas-hankkeen kieliasiantuntija

19 kommenttia

  • Samuel Kettunen sanoo:

    Oliko niin, että koko kansan käännöksen verrokkihenkilö on ollut parikymppinen tyttö pääkaupunkiseudulta…vanhurskas-ilmaisu on kuitenkin kaikille ihmisille sopiva sana Raamatussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ‘Vanhurskas’ ei ole minusta sopiva kenellekään, sillä se ei suomenkielessä tarkoita mitään järkevää. Oikea käännös on ‘oikeudenmukaisuus’.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Olen nyt Seppo kanssasi erittäin samaa mieltä tästä adjektiivista vanhurskas. Kun Heprealaiskirjeen 10:23: ssa aiemmin vanhurskas sai elää, UT2020 ilmoittaa, että ”oikeamielinen palvelijani saa elää”. Samanlainen mainio muutos on tapahtunut myös sanalle autuas. Olimmekohan viimeinen kieli, jossa Jeesus julisti autuaaksi ihmisiä? Kaikki engelsmannit ovat jo vuosia käyttäneet ilmaisuja ”happy” ja ”blessed”.

      Olisikohan niin, että kun halutaan pitäytyä tiukasti näissä sanoissa ”vanhurskas” ja ”autuas” sekä käyttää omalaatuista inessiiviä ”Jeesuksessa”, halutaan Raamattua mystifioida? Ja Raamattu kun on tarkoitettu ihan tavalliselle kansalaiselle, joka haluaa kuunnella Kaikkivaltiaan sanomaa. Sellaista selkokieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Käännöstä oikeudenmukainen pelätään, koska se on luonteeltaan myös yhteiskuntapoliittinen. Jeesuksen yhteiskunnalisuus halutaan hävittää ja tehdä hänestä vain hengelline pehmo, mitähän ei suinkaan kaislaruoskineen ollut.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Raamattua voi meidän aikanamme kääntää niin vapaasti, että William Tyndalella ja Lutherilla olisi hyvä syy pyöriä haudoissaan. Ja nykyaika on avannut myös meille kaikille Raamatusta kiinnostuneille mahdollisuuden tutkia sen sisältöä, jopa kohta siis selkokielellä vähän pinnallisemmin.

    Olen käyttänyt täällä ja puhelinkeskusteluissani uutta käännöstä KR2020, ja erityisesti sellaisten kanssa, joille Raamattu merkitsee paljon. Joskus ymmärretään joku Raamatun kohta hiukan eri tavalla, eikä yhdellä käännöksellä, vaikka se on uskollinen alkukielelle, voi yksittäisen jakeen tarkkaa sanomaa aina selvittää. Tänä internetin aikana voi sanoa taivaan auenneen sellaiselle, joka haluaa Raamattuun huolella perehtyä. Ja se työ ei sitten ihan heti lopu.

    Olen kysellyt muutamilta eri uskonsuuntiin kuuluvilta tuttaviltani tästä uudesta käännöksestä KR2020. Monet ovat siitä jotakin kuulleet, mutta yksikään toinen sitä ei ole käyttänyt. No, minun otantani on varsin suppea, mutta muutamat heistä julistavat Raamatun sanomaa omissa piireissään.

    On sellaisia, jotka Raamattua lukiessaan haluavat pitäytyä tasan yhteen käännökseen. Se on yleensä kolmekymmentäluvun käännös tai siitä hiukan korjattu painos. Pitääköhän kukaan ”ainoana oikeana” uusinta ”virallista” käännöstä KR92? Monet ihmettelevät esimerkiksi muutamaa pois jätettyä jaetta ja olen kohdannut myös ajatuksen siitä, että kun ”Raamattua yhä uudelleen käännetään, niin muuttuuhan se”. Joskus olen päässyt kuulemaan jopa kommentin ”minulle tulee ihan paha olo lukiessani KR-käännöstä xxxx”.

    Voin olla väärässä, mutta olen ymmärtänyt, että monet hartaasti uskovat eivät kovin paljon arvosta arkeologian ja kielitieteen saavutuksia Raamatun kääntämisen työkaluina. Uskotaan, että Jumalan henki auttaa, vaikka Raamatun teksti olosi kuinka päin seiniä käännetty. Raamattu ja sen tietty käännös nähdään joskus oman uskon tukipilarina, jota mokomat jumalattomat haluavat vääristellen kääntää uudelleen.

    Tällä alustalla keskustellaan harvoin näkemyksistä, jotka liittyvät Raamatun kääntämiseen, joten oli ihan hyvä, että sinä sellaisen tällä blogillasi tänne virittelisi. Odotan mielenkiinnolla muiden kommentteja asiasta, ja mielellään myönteisessä hengessä asiassa pysyen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Monimutakine valhe on monesti helpompi uskoa kuin yksinkrtainen totuus.

      Mielenkiintoinen käännösongelma.,jota emme ole käsitelleet, on I Ms 31 jakeesssa 53: Käännös 31:53 Aabrahamin Jumala ja Naahorin Jumala, heidän isiensä Jumala, olkoon tuomarina meidän välillämme….lähtöteksti אֱלֹהֵי אַבְרָהָם וֵאלֹהֵי נָחוֹר, יִשְׁפְּטוּ בֵינֵינוּ–אֱלֹהֵי, אֲבִיהֶם Huomaa että jumala ei ole muodossa elohim, joka palauttaisi monikon singulaariin,jos kontekstissa oleva preidikaatti olisi yksikössä, mutta nyt muoto on elohii , joka on ilmeinen pluraali liittyessään tässä verbimuotoon יִשְׁפְּטוּ ishphtu he tuomitsevat !!!!! Kohdassa näyttää siltä että tuomareina on useita jumalia ja Aabrahamilla ja Naahorilla ja isilläon eri jumalat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Tuot Seppo taas kerran mielenkiintoisen yksityiskohdan Raamatun kääntämisestä, ja tällä kertaa virallisista käännöksistäkin saat tukea tuolle monikkomuodolle. Ainakin American Standard esittää käännösvaihtoehdoksi ”the [1] God of their father, judge betwixt us. And Jacob sware by the Fear of his father Isaac. [1) Or gods ]”

      En osaa sanoa mitään syytä tuohon monikkomuotoon. Kääntäjät lähes poikkeuksetta kuitenkin käyttävät yksikköä.

      Sinänsä ei tarvitse kovinkaan paljon lukea Raamatun alkua havaitakseen, kuka Abrahamin Jumala oli. Vain kolme lukua aiemmin Jumala on tasan yksi: ”And, behold, Jehovah stood above it, and said, I am Jehovah, the God of Abraham thy father, and the God of Isaac.”(1. Mo28:13)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Toki monolatria kehittyi kohti yksin Jahven palvontaa, mutta Jahve näyttäytyy minulle yhä selvemmin Israelin heimojumalana, ei ehkä ollut siis adonaj olam.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Olen lukenut UT2020 käännöstä koko alkuvuoden. Kokemus on ollut hyvä. Raikasta tekstiä ja uusia oivalluksia. Tästä kiitän!

    Samalla olen tullut tietoiseksi vakavasta puutteesta. Suomeksi ei ole olemassa nykykielistä mutta alkukielelle uskollista käännöstä. Niinpä jos haluaa päästä jyvälle, mitä tekstissä oikeasti sanotaan, pitää kääntyä ulkomaisten käännösten puoleen. Tämä on iso puute, jota toivon Pipliaseurassa vakavasti harkittavan. Tilanne vaikeuttaa raamatunopettamista ja kristittyjen hengellistä kasvua.

    Tiedän toki kääntämisen haasteet ja sen, että käännös on aina myös tulkintaa jne. On kuitenkin aivan eri asia jos käännetään alkukieleltä mahdollisimman uskollisesti kuin että tehdään jo lähtökohdiltaan dynaaminen käännös, jolla on muita tavoitteita kuin tarkkuus. Tarkempi on tarkempi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Timo. Kommentoit suomalaisia raamatunkäännöksiä näin: ”Suomeksi ei ole olemassa nykykielistä mutta alkukielelle uskollista käännöstä.” Mistä arvelet ongelman johtuvan?

      Saamieni tietojen mukaan Uusi testamentti on käännetty englanniksi sodan jälkeen yli 50 kertaa. Katolisten ja protestanttisten käännösten välillä on selkeitä eroavaisuuksia, ja lisäksi on niitä hyvin vapaasti käännettyjä. Mikähän seillä olisi se alkukielelle kaikkein uskollisin? Riippuu ilmeisesti paljon, keneltä oppineelta asiaa kysyy.

      Suomeksi ilmestyi kolmisen vuotta sitten Uuden maailman käännöksen tarkistettu laitos, joka pyrkii olemaan mahdollisimman uskollinen alkukielelle. Käännösratkaisut ovat sellaisia, joita myös joku toinen englanninkielinen käännös käyttää, tässä suhteessa käännös ei ole uniikki kaikilta osiltaan. Sama julkaisija on toimittanut varsin yhteneväisen käännöksen jo yli 200 kielellä, ja kaikki ovat vapaasti netistä ladattavissa sivustolla, joka antaa opetusta Raamatusta nyt jo yli tuhannella kielellä.

      Oletko sinä tutustunut käännökseen UM ja verrannut sitä alkukielen ilmaisuihin? Itse käytän tällä kirkollisella alustalla virallisia suomalaisia KR-käännöksiä, mutta kuten sinäkin totesit, toisinaan ”jos haluaa päästä jyvälle, mitä tekstissä oikeasti sanotaan, pitää kääntyä ulkomaisten käännösten puoleen.”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kaikkien käännösten ongelma on se, että ne hävittävät lähtötekstien lähes kaikki symbolit, pesherit, salakirjoitukset ja numeriikan, koska kääntäjät eivät niitä tunnista tai halua tunnistaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • UT2020 on nimenomaan alkutekstille uskollinen käännös. Sitä ei ole käännetty muiden ulkomaisten käännösten pohjalta vaan suomennettu alkukielen kreikasta. Käännös on käynyt läpi tarkan asiantuntija-arvioinnin, mm. ohjausryhmän jäsnet ovat lukeneet ja kommentoineet koko käännöksen läpi vaiheittain sen tekovaiheessa. Käännöksen tekijät ja ohjausryhmän jäsenet löydät täältä: https://www.piplia.fi/raamattu/ut2020/ut2020-kaannoksen-tyoryhma/

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Selkokielinen raamatun versio on hyvinkin tarpeellinen esim. kehitysvammaisia ja vajavaisen kielitaidon omaavia maahanmuuttajia varten. Se ei kuitenkaan enää ole varsinaisesti käännös, vaan se on mukaelma samoin kuin ns. lasten raamatut. Käännös edellyttää sitä, että pyritään mahdollisimman tarkasti ilmaisemaan alkukielisen tekstin kaikki ajatuskulut. Käännöksellä ei siis tule pyrkiä helppouteen, vaan se saa olla yhtä vaikea kuin alkutekstikin on ollut alkukieltä sujuvasti ymmärtäville lukijoilleen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Selko-Luukas on nimenomaan käännös alkukielen kreikasta suomeksi, selkokielelle. Se ei ole mukaelma vaan käännös, joka kattaa Luukkaan evankeliumitekstin kokonaisuudessaan. Käännös on kuitenkin tehty niin, että se täyttää selkokielen kriteerit.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Rauli Toivonen sanoo:

    Seppo. Jos lähdemme siitä, että Raamattu on viesti ihmisen Luojalta, olisi varsin vakava virhe, jos lukuihin kätketyt salaiset viestit jäisivät selittäjäänsä vaille. Nimittäin: jos niillä olisi Kirjoituttajan informaatiopaketin kannalta olennainen merkitys.

    Sinun täällä esittämät “symbolit, pesherit, salakirjoitukset ja numeriikka” edustavat erittäin korkeatasoista päättelyä, joka sellaisenaan on varmasti kiehtovaa ja haastavaa. Tarpeellisuuden kuitenkin asetan kyseenalaiseksi, Raamatun painopiste on muualla.

    Kun Jeesus siteerasi oman aikansa Raamattua, sen heprealaista puolta, hän konkretisoi sanoman hyvin selkeästi tyyliin “nyt se tämäkin kirjoitus kävi toteen”. Jeesus puhui hyvin yksikertaisista ja kaikille tutuista arkipäivän asioista, ja vielä ylösnousemuksensa jälkeen ” hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset”(Lu24:45) Mestari opetti maataloustermein ja rinnasti ihmisten opettamisen kalastamiseen, joten vaikea on löytää Jeesuksen opetuksesta jotakin erityisen kätkettyä viisautta.

    Kaikki Raamatun käännökset kertovat ilman sen suurempaa mystiikkaa elämän tarkoituksesta ja sen jatkuvuudesta jopa ikuisesti Jeesuksen lunastustyön ja hänen Isänsä ylenpalttisen rakkauden ansiosta.

    Tietyssä mielessä Raamattu on siis aina selkokieltä, vaikka siinä syvyyttä riittää ihan koko nykyisen lyhyen elämämme ajaksi.

    Miten käännös voisi paljastaa “symbolit, pesherit, salakirjoitukset ja numeriikan”? Olen keskusteluissamme havainnut, että sellainen vaatii varsin syvällisen perehtymisen muinaishepreaan, eikä sekään taito sellaisenaan taitaisi riittää? Noinko korkealle Jeesus asetti riman seuraajilleen?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Paavalikin sanoo, että kirjoituksissa on maito ja väkevä ruoka, hyvä käännös säilyttää toki maidon, mutta ei piilota väkevääkään ruokaa. Ja Jeesus sanoi salakielistä, ettei helmiä tule heitttää sioille ja myös että se jolla ymmärrys on, se laskekoon… Helmi kr. margaritha oli juurikin esoteerisen tiedon symboli. Myös Jeesus sanoi antavansa ‘salattua mannaa’ ja uuden nimen, jota ei tiedä kuin sen antaja ja saaja. Kyllä Ut on täynnä vihjeitä esoteteriaan, vaikka ne halutaan selvästi kieltää .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Mainitsemasi poiminnat eivät luettelona kovin paljon vakuuta siitä, että Raamatussa olisi jotakin salattua tietoa erityistietäjille. Eikä Raamattu millään tavoin viittaa siihen, että lisäviisautta voisi ammentaa jostakin toisesta kirjasta, ikäänkuin Raamatun jatko-osasta.

      Blogin otsikko sanoman selkenemisestä on kovasti osuva Raamatun ymmärtämiseen ilman uusia pyhiä tekstejä. Esimerkiksi Danielin kirjassa lupaus menee näin: ”Daniel, pidä nämä asiat salassa ja sulje tämä kirja sinetillä lopun aikaan saakka. Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.”(Dan12:4)

      Johannes oikein varoitti lisäyksistä, lähinnä Ilmestykseen, mutta sama periaate voidaan soveltaa myös laajemminkin Raamattuun: ”Jos joku panee niihin jotakin lisää, panee Jumala hänen kärsittävikseen ne vitsaukset, joista tässä kirjassa on kerrottu.”

      Miten parempi käännös voisi tuoda lukijan eteen jotakin numeroihin liittyvää symboliikkaa, jos sellaisella Raamatussa on suurikin merkitys? Esimerkiksi: Jeesus lupasi, että ”siihen kiveen on kirjoitettu uusi nimi, jota ei tunne kukaan muu kuin sen nimen saaja.” Mutta joku käännös voisi paljastaa nimen, joka on vain saajansa tiedossa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Rauli, tuo ‘luettelo’ edustaa sisältöjä, joita on paljon. Tämän tietää jokainen joka on asiaan oikeasti perehtynyt. Professori Gerschom Scholemin mukaan yksin gematrisia metodeja tunnetaan 72 ja els-salakirjoituksia on Jerusalemin yliopistotutkijoiden mukaan valtavasti. Lisäksi tulevat mm. athbas-salaukset, temurah ja notatrikon. Raamattuun kätkeytyvän matemaattisen rakenteen ovat näyttäneet monet heprealaiset matemaatikot kuten Yitschzak Gingsburgh: https://borhatorah.files.wordpress.com/2013/11/introduction-to-mathematical-structure-in-torah-1.pdf Krirjoiettuja numeroita voidaan väärinkääntää, kuten tehdään Genesiksessä ,missä ‘päivä yksi’ väärinkäännetään ensimmäinen päivä.

      Paavali kertoo puhuvansa Jumalan k ä t k e t t y ä viisautta teleiosten eli täydellisten seurassa. Keitä olivat nämä täydelliset kun tiedämme että sana teleios liittyi antiikin Kreikan mysteerioitten sanastoon?

      Valkoisen kiveen piirrettyyn salaiseen nimeen viitasin vain osoittaakseni, että oli salaiseen tietoon vihitty porukka, jonka jäsenet tuon kiven vihkimyksensä (initiaationsa) läpäistyään saivat. Origenes kutusi heitä ‘huoneessa olijoiksi’ koska heillä oli myös tiedon’avain’,jolahuoneeseen eli esoteerisentietoon pääsivt. Tuo avain oli luku 273. (anagrammeia 27 72 73 37) Valkoinen kivi on käytössä yhä eräitten seurojen menoissa.

      Tarkoittamasi Daniel kääntyy sanatarkasti näin:

      Mutta sinä Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet menevät edestakaisin ja data kasvaa.

      Lukitseminen viittasi salakirjoittamiseen ja sinetöiminen kätkemiseen ja niinpä ko kohdassa onkin yksi hieno els, sillä jakeen poikki kulkee sana muchseb,joka merkitsee nykyhepreassa ‘tietokone’. Nykyisin voimekin tietokoneilla availla helposti Raamatun els-kirjoituksia. Tuon muchsebin sain kuitenkin aikanani auki manuaalisti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Olen iloinen uudesta käännöksestä. Se on hyvin tehty. Sanoo selkeästi alkutekstin ajatuksen. Nimenomaan ajatuksen siirtäminen alkukielestä kohdekielelle on hyvän käännöksen tuntomerkki. Kiitos teille siitä, että olette onnistuneet tässä hyvin.

    Ilmoita asiaton kommentti