Kävin helmikuun lopulla lomareissulla Italiassa. Samoihin aikoihin julkaistiin uutisia Savonlinnan seurakunnan saamista testamenttilahjoituksista. Niistä muutama on tullut Kerimäen kirkon hyväksi. Nämä toivat mieleen hauskan ja vähän hassunkin muiston vuodelta 2008.
Tuossa muistossa pääsin samaan lehtijuttuun Italian silloisen suurmiehen Silvio Berlusconin kanssa. Asia liittyi vuotoon Berlusconin puheista. Hän oli valittanut käynnistään Suomessa ja siitä, kuinka hänet ”rahdattiin” katsomaan jotakin ”melkein luhistuvaa” vanhaa puukirkkoa ja kuinka hänen kotimaassaan on tuhansia historiallisia rakennuksia ja monumentteja. Ja jatkoiko hän jopa toteamalla, että hänen näkemänsä kaltaiset vanhat suomalaiset kirkot voisi jyrätä maahan.
Suomessa Berlusconin puheet otettiin turhankin vakavasti. Jopa ulkoministeriö pyrki selvittämään, milloin ja missä kirkossa herra Silvio oli vieraillut. Yhdeksi kohteeksi arveltiin myös Kerimäen kirkkoa. Siellä on vieraillut monia merkkihenkilöitä, jopa Japanin keisari, mutta Berlusconin ei tiedetty siellä käyneen. Launo Päivätie teki asiasta näyttävän jutun Ilta-Sanomiin. Jutun suuressa kuvassa seison sormi pystyssä Kerimäen kirkon edessä ideana: Tänne et tule, Berlusconi, kirkkoa jyräämään!
Hauskasta muistosta voi ajatukset siirtää asian vakavampaan puoleen. Se on historiallisten rakennusten ylläpito. Suomessa evankelisluterilainen kirkko vastaa monien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten hoidosta. Suurin osa noista on kirkkoja. Tähän tehtävään kirkko saa valtiolta avustuksen, joka jaetaan seurakunnille. Avustus kattaa myös hautaustoimen, joka on annettu kirkon tehtäväksi. Lisäksi avustus on tarkoitettu myös muihin ”kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin”.
Kirkon laskelmien mukaan entinen yhteisveron tuotto ja nykyinen valtion budjettiin varaama avustus ei riitä niihin asioihin, joihin se annetaan. Se on tällä hetkellä noin 120 miljoonaa euroa. Silti edelleen kuulee muiden muassa sitä, kuinka seurakunnat ”tekevät bisnestä” hautaustoimellaan. Usein ei myöskään muisteta sankarihautausmaiden ylläpitoa ja hoitoa, joka on ollut seurakuntien vastuulla.
Seurakunnat ovat viimeisen 10-20 vuoden aikana pyrkineet luopumaan monista kiinteistöistään. Tämä on koskenut erityisesti maakuntien alueita, mutta samaa tapahtuu myös kaupungeissa. Väki on vähentynyt ja rakennukset on rakennettu pääosin viime vuosituhannen viimeisten vuosikymmenten aikana. Jatkossa syrjäisillä seuduilla tulee suureeksi haasteeksi, kuka pitää huolta muiden muassa kirkoista. Ne ovat vaikeasti realisoitavia kohteita. Muitakin rakennuksia on vaikea myydä.
On hienoa, että seurakunta on saanut hyväsydämisiltä ihmisiltä testamenttilahjoituksia ja että monet lahjoitukset on annettu Kerimäen kirkon ylläpitoon ja kunnostukseen. Seurakunta valmistelee kirkon kunnostuksia alkaen katon uusimisesta. Työhön tarvitaan paljon varoja ja lahjoitusvarat ovat hyvä alku niiden rahoittamiseen. Kirkossa tarvitaan myös muita kunnostuksia ja ulkomaalauksestakin tulee viiden kuluttua jo 20 vuotta. Se on uusittu yleensä 25-30 vuoden välein. Toivottavasti Kerimäen kirkon korjaustyöt lähtevät pian etenemään määrätietoisesti!
Onko sitten mieltä käyttää paljon resursseja tällaisiin? Se on hyvä kysymys ja selvää lienee se, että tulevaisuudessa jopa kaikkien kirkkojen ylläpito voi tulla vaikeaksi. Toinen näkökulma on se, että esivanhempamme ovat paljon niukempina aikoina rakentaneet vaikkapa upean Kerimäen kirkon. Kyllä meidän sukupolvemme tulee kyetä pitämään se arvoisessaan kunnossa. -PS. Berlusconi oli kaiketi käynyt Seurasaaren kirkossa tai jossakin Islannin kirkossa. Levätköön hän nyt rauhassa! Emme muista häntä pahalla, vaikka emme EU:n ruokavirastoa saaneetkaan!
Toivo Loikkanen, Itä-Savo-lehden kolumni 16.3.2024
Kerimäen kirkko on kyllä vaikuttava. Sitä ei voi ymmärtää ennen kuin on nähnyt!
Juuri niin. Vaikka olen käynyt siellä satoja kertoja niin aina sinne sisälle astuessa kirkko tekee vaikutuksen.
Muistan tuon Berlusconin kertomuksen, kuinka hänet ”raahattiin” katsomaan muutaman sadan vuoden vanhaa puukirkkoa. Italian media välitti auliisti Berlusconin lausumia, etenkin huvittavia, kuten tämä. Samassa yhteydessä Berlusconi mainitsi Italian tuhansien vuosien vanhat rakennukset. Tämä sama tiedotus käsitti mm. Suomalaiset ruoat, joita he, mm. Jacques Chirac, tilaisuudessa Berlusconin kanssa arvostelivat ja pitivät suomalaista ruokaa lähes englantilaisen ruoan tasoisena. Tämän keskustelun äänitti salaa joku toimittaja. Tähän mielipiteeseen sitten jotkut julkisuudessa yhtyivät, eli ne, jotka olivat syönneet vain mustaa makkaraa ja mämmiä.
Olen pitänyt kymmeniä italialaisia vieraanani ja kaikki ovat ihastuneet niin ruokaan kuin vanhoihin puurakennelmiin.
Kiitos, Reijo, tästä! Juuri näin.
Kirkko on kyllä pahassa pulassa kirkkojen kunnostuksen kanssa. Samaan aikaan vanhusväestö kasvaa huimaa vauhtia. meidän seurakunnassakin 21% on yli 75v.
Laskeskelin että 20v päästä seurakuntamme väkiluku on kutistunut puoleen nykyisestä. 20 vuotta on lyhyt aika silloin kun kyseessä on kirkkojen kunnostustarpeet. Lopulta tilanne on kuitenkin se, ettei rahaa riitä muuhun kuin työntekijöiden palkkoihin, jos niihinkään.