Avoin kirje kehitysministerille

Tansania_naisryhmä_kuva Salla Matilainen

Hyvä ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen,

Haluan Suomen Lähetysseurasta onnitella sinua ja toivottaa menestystä uudessa tehtävässäsi.

Mediassa on korostettu sinun osaamistasi ulkomaankaupan ja rahoituksen aloilla. Salkkuun kuuluu myös hyvin innostava alue, jossa me suomalaisina voimme olla mukana tuomassa todellisia muutoksia maailmaan eli kehitysyhteistyö.

Suomessa on viime aikoina tullut muodiksi kritisoida kehitysyhteistyötä, vaikka olemme nähneet monta menestystarinaa.  Globaalin yhteisön yhteisesti sovitut vuosituhattavoitteet tuottivat merkittäviä tuloksia esimerkiksi köyhyyden vähentämisessä ja äitien ja lasten aseman parantamisessa. Vuosituhattavoitteiden jälkeen on luotu 17 kestävän kehityksen tavoitetta, joihin myös Suomi on sitoutunut.  Niiden edistämisessä voi luoda itselleen aika vahvan kansainvälisen poliittisen pääoman.

Tiedämme myös, että maailmassa on tällä hetkellä poikkeuksellisen monta kriisiä meneillään. Yli 60 miljoonaa ihmistä elää pakolaisina.  Ilmastonmuutos, köyhyys, näköalattomuus ja sodat voivat kasvattaa lukua huomattavasti.

Maamme sisäisissä keskusteluissa on korostettu kansallista osaamista ja etua. Tosiasia on, että Suomi voi hyvin ainoastaan, jos maailma voi hyvin.

0,7 % BKTL:sta

Kriisien hoitaminen on aina moninkertaisesti kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Kriisit syntyvät köyhyyden, resurssien epäoikeudenmukaisen jaon, ihmisoikeusloukkausten synnyttämän epätoivon, epäluulon, vihan ja suoranaisen pahuuden tuloksena.  Suomen kehityspoliittisessa selonteossa kehitysyhteistyön tärkeimmiksi tavoitteiksi on nostettu köyhyyden vähentäminen ja ihmisoikeuksien vahvistaminen.  Tästä on hyvä pitää kiinni.

Toteutuakseen tavoitteet tarvitsevat riittävän resursoinnin. Hallitus on pitänyt kiinni tavoitteesta, että 0,7 % BKTL:sta käytetään kehitysyhteistyöhön. Kansalaisjärjestönä toivomme selkeää aikataulua ja tiekarttaa tälle tavoitteelle. Toivomme myös, että rahoitusta käytetään kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen työhön ulkomailla, ja että muille tärkeille toiminnoille löytyy muuta rahoitusta.

Yrityksistä

Kansainvälisissä keskusteluissa on korostettu, että yritykset investointien ja osaamisensa kautta voivat tuoda merkittäviä lisäresursseja köyhyyden vähentämiselle ja ihmisoikeuksien vahvistamiselle.  Me, jotka toimimme Afrikassa ja Aasiassa, tiedämme, miten tärkeää yrittäjyys ja sen luomat työpaikat ja verotulot ovat kehitykselle. Jokainen maa haluaa turvallisuutta ja hyvinvointia omalla työllään ja tuotannollaan.

Yritystoiminta ei kuitenkaan ole mantra, joka ratkaisee kaikki kehityksen ongelmat. Kansalaisjärjestöt ovat jo pitkään puhuneet siitä, että kun valtion varoja käytetään yritysyhteistyössä se edellyttää samanlaista tulosperustaista seurantaa, mitä muutkin toimijat tekevät – samat ehdot kaikille.

Suomen Lähetysseura on ollut mukana luomassa kehityksen edellytyksiä lähes 160 vuotta.  Yhdessä paikallisen kansalaisyhteiskunnan kanssa olemme oppineet, että kehitys edellyttää pitkäjänteistä työtä sen edellytysten luomiseksi.  Edellytyksiä ovat muun muassa tasokas koulutus, toimiva terveydenhuolto,  elävä ja dynaaminen kansalaisyhteiskunta, tasa-arvo ja oikeuksien ja velvollisuuksien kunnioittaminen. Nämä ovat myös enemmän yritystoiminnan edellytyksiä kuin sen seurauksia.

Kun Suomen kehitysyhteistyötä kehitetään, on hyvä muistaa, että lähestymistapa, jossa korostetaan yritystoimintaa ja viennin edistämistä, on liian kapea kehitystavoitteiden saavuttamiseksi.

Lähetysseuralle on tärkeää, että yhteiskunnallinen kehitys kuuluu kaikille. Vaikka monessa maassa on nyt vahvasti kasvava BKTL, monet ovat jääneet kasvun ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti ryhmiä, joiden ääni ei kuulu keskustelussa kuten naiset, vammaiset, haavoittuvassa asemassa olevat lapset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt ja alkuperäiskansat. Heidän osallisuuteensa pitää kiinnittää erityistä huomiota kehitysyhteistyössä.

Tukea työhösi

Toivomme Sinulta laajaa näkemystä, jossa kansalaisjärjestöt, valtion kahdenkeskinen tuki, monenkeskinen yhteistyö YK:n kautta ja yritysyhteistyö nähdään kokonaisuutena ihmisoikeuksien vahvistamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

Haluan toivottaa Sinulle siunausta tehtävääsi.

Rolf Steffansson
varatoiminnanjohtaja
Suomen Lähetysseura

Suomen Lähetysseura tekee pitkäjänteistä työtä oikeudenmukaisen ja inhimillisen maailman puolesta. Kirkon sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme lähtökohta jo lähes 160 vuotta. Toimimme 30 maassa sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa.

Positiivinen, pysyvä muutos kehittyvissä maissa on tavoite, johon työmme tähtää. Rakennamme maailmaa, jossa jokainen saa äänensä kuuluville. Elämme paikallisten ihmisten rinnalla ja toimimme osana paikallisten kumppanien yhteisöä.

Suomen Lähetysseura on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kansainvälinen toimija, ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Suomen suurimpia kehitysyhteistyöjärjestöjä.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Rolf Stenffansson :”Suomessa on viime aikoina tullut muodiksi kritisoida kehitysyhteistyötä, vaikka olemme nähneet monta menestystarinaa.”

    Entisenä Unicef-aktivistina voin sanoa, että ei ainoastaan viime aikoina, vaan jo viime vuosisadalla, jolloin vasemmistolainen presidentti piti epäasiallisena kehitysavun kytkemistä YK:n ihmisoikeuksiin, ja mm. Suomen maksamalla kehitysavulla Suomen valtio oli mahdollistamassa maailman suurimman slummin syntymistä Suomen tärkeimpiin avustuskohteisiin kuuluneen Kenian pääkaupunkiin Nairobiin ja sai Keniassa omalta osaltaan aikaan korruptoituneen ja ihmuisoikeusrikkomuksia tekevän yksipuoluejärjestelmän.

Missioblogi
Missioblogihttps://felm.suomenlahetysseura.fi/
Missioblogi on moniääninen blogi, josta voit lukea kuulumisia kirkosta ja lähetystyöstä eri puolilta maailmaa. Sen kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseuran tai sen yhteistyökumppanien työntekijöitä, jotka tuovat terveisiä etelän kasvavista kirkoista, ilonaiheista, ongelmista ja teologisesta keskustelusta sekä uskon, toivon ja rakkauden työstä kehittyvissä maissa. Tuoreimman Missioblogin on kirjoittanut Suomen Lähetysseuran yhteisöasiantuntija Mikko Pyhtilä.