Avioliittokäsitykset auki piirrettynä?

Putkiaivoinen teologi yrittää piirtää kuvia todellisuudesta. Tässä yritykseni kuvata kolmea eri käsitystä samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä.

Tarkoitus on kuvata asioita, ei ottaa kantaa siihen, mikä on mahdollista tai mahdotonta, oikein tai väärin. Jää lukijan tehtäväksi miettiä, kuvaako joku kuva omaa ajattelua, ja onko kaksi muuta kuvaa sitten ehdottoman vääriä. Olkaapa hyvät.

---

Alla olevissa kuvissa olen nimennyt erilaisia asioita, ilmiöitä tai käsitteitä, ja yhdistänyt viivalla ne, jotka mielestäni liittyvät toisiinsa. Viiva ja kysymysmerkki merkitsee, että nämä voivat liittyä toisiinsa mutta ei välttämättä.

---

Ensiksi yritän kuvata "perinteistä" tai konservatiivista käsitystä, jonka mukaan samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen olisi Jumalan tahdon vastaista.

Tässä mallissa korostuu se, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi. Jumala asetti miehen ja naisen välisen avioliiton luomisessa ihmisen luonteeseen. Se on siis osa ihmisen olemusta. Jumalan tahtoa noudatetaan siten, että Efesolaiskirjeen 5. luvun kuva Kristuksesta ja seurakunnasta toistuu siinä, että avioliitossa on mies ja nainen. Ja saisi Efesolaiskirjeen ajatus rakastamisesta, palvelemisesta ja kunnioittamisesta olla myös kirkkaana mielessä, mutta se on toinen juttu.

Tässä ensimmäisessä mallissa Raamatun ajan, 1960-luvun ja nykypäivän homoseksuaalisuus ovat pohjimmiltaan saman asian eri muotoja: yhtä lailla syntiä ja Raamatun vastaisia. Koska kyseessä on synti, homoseksuaalisuuteen saattaa liittyä pidättäytymisen vaatimus. Sitä vaadittiin 1960-luvulla piispojen kannanotossa "Ajankohtainen asia", tänä päivänä pidättäytymisen vaatimus lienee harvinaisempaa.

Avioliittolain muutoksen myötä tämä malli ajautuu ristiriitaan yhteiskunnallisen avioliittoinstituution kanssa: kirkon ja yhteiskunnan avioliittokäsitys eriytyvät toisistaan.

 

 

---

Toisen käsityksen olen nimennyt "ihmisyyttä, ei sukupuolta, korostavaksi".  Mallissa samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen suhtaudutaan myönteisesti, koska sukupuoli ei ole kristinuskossa (kovin) olennainen asia. Ihmisyys on.

Tässä käsityksessä on täysin mahdollista tunnistaa ja tunnustaa raamatunkohdat, jotka suhtautuvat torjuvasti homoseksuaalisuuteen. Raamatun homokielteiset kohdat puhuvat kuitenkin aivan eri ilmiöstä kuin siitä, mistä 2000-luvulla puhutaan.

Kirkon avioliittoteologiassa keskeistä on sitoutumisen ja kestävän rakkauden siunaaminen. Avioliitto, kestävä rakkaus, on Jumalan luomisessa asettama järjestys. Keskeistä ei ole se, että on kaksi eri sukupuolta olevaa ihmistä vaan kaksi ihmistä jotka sitoutuvat toisiinsa ja rakastavat toisiaan kestävällä rakkaudella. Ef. 5:n kuva Kristuksesta ja seurakunnasta on kuva Kristuksesta ja seurakunnasta, eikä nykyaikainen avioliitto liity tähän kielikuvaan.

Tässä mallissa synti liittyy keskeisesti syrjintään, eriarvoistamiseen ja toisten marginaaliin työntämiseen.

 

 

---

Kolmas malli yhdistää nämä kaksi: pitää kiinni perinteisestä avioliittokäsityksestä mutta pitää samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä mahdollisena.

Tässä kolmannessa käsityksessä, jonka kirkko lienee vähitellen omaksumassa, pidetään kiinni siitä, että Raamattu on suhtautunut torjuvasti aikansa homoseksuaalisuuteen. Avioliitto on Jumalan luomisessa asettama, ja sukupuolten erilaisuus on merkittävä osa luomiskertomusta. Kirkon avioliittokäsityksessä avioliitto on ennen kaikkea miehen ja naisen välinen liitto.

Tässä mallissa kuitenkin samaa sukupuolta olevan parin kirkollinen vihkiminen on mahdollista, koska sille löytyy perusteet yhteisön hyväksynnästä, ihmisoikeuksista ja kestävän rakkauden siunaamisesta. Raamatusta ei tämän mallin mukaan myöskään löydy perustetta torjuvalle suhtautumiselle, koska Raamatun ajan homoseksuaalisuudessa oli kyse eri asiasta. Siksi Jumalan tahdon noudattaminen voi liittyä sekä torjuvaan että hyväksyvään käsitykseen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä.

---

Kirkolliskokouksen perustevaliokunta pohtii näinä kuukausina kirkon avioliittoteologian perusteita. Ajattelen, että perustevaliokunnan täytyy jollain tavalla päättää, edustaako kirkko jotain näistä kolmesta käsityksestä tai kenties jotain neljättä.

 

---

Ovatko esittämäni käsitykset kökköjä tai epärealistisia? No tästä se mielenkiintoinen osuus vasta alkaakin. Lataa tästä linkistä pohjat powerpointtina ja piirrä oma käsityksesi.

(tämä blogi liittyy, vaikkei ihan suoraan, keskeneräiseen väitöskirjaani uskon, opin ja etiikan käsitteistä kirkon eettisissä kannanotoissa)

---

Edit: yritin piirtää auki myös Jukan kommentissa kuvaaman käsityksen, tai oman näkemykseni siitä. Lisäsin "konservatiiviseen" käsitykseen jokaisen syntisyyden ja rukouksen mahdollisuuden, ja (näin tulkitsen) sitä kautta yhteisön halun osoittaa hyväksyntää samaa sukupuolta olevalle parille.

38 kommenttia

  • Jukka Kivimäki sanoo:

    Kiitos hyvästä pohdinnasta Tuomas.

    Havaitsin että sinulta puuttuu neljäsmalli. Kaikkien ihmisten tasa-arvoista syntisyyttä ja Jumalan ansaitsematonta armoa korostava malli.

    Tässä mallissa tunnustetaan ettei kenenkään ihmisen elämä kulje kaikissa asioissa Jumalan tahtomalla tavalla ja luotetaan että Jumala on armollinen kaikille syntisille.

    Tässä mallissa tunnistetaan kulttuurin muutokset Raamatun kirjoitusajankohtaan nähden, mutta samalla todetaan, ettei ihminen itse ole perimiltään muuttunut antiikin ajoista. Niinpä homoseksuaalisuuskin on edelleen samaa, vaikka se nykyisessä yhteiskunnassamme mahdollisesti ilmenee ja tulee julki eri tavoin. Raamatun torjuva suhtautuminen homoseksuaalisiin suhteisiin koskee siis myös nykyistä aikaamme, mutta kanssalähimmäisen tuomitseminen ei ole kristillisen periaatteen mukaista.

    Tässä mallissa kiitetään ja rukoillaan kaikesta siitä ja sen puolesta, mikä kaiken epätäydellisyyden ja Jumalan tahdon vastaisuuden vallitessa on hyvää ja Jumalan tahdon mukaista. Tämä kiittäminen ja rukoileminen koskee sekä hetero- kuin myös homoseksuaalien välistä rakkautta olipa puolisiden keskinäinen suhde lainsäädännön näkökulmasta millainen tahansa. Kirkollinen vihkiseremonia ja siihen liittyvät lupaukset koskevat tässä mallissa kuitenkin vai luomisjärjestyksen mukaista avioliittoa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Kiitos Jukka. Yritin piirtää käsityksesi auki. Alkuperäiset kuvat ajattelin piirtää vain vihkimisen mahdollisuudesta, mutta rukouksen ja tuen mahdollisuuden (velvollisuuden?) auki piirtäminen on tosi tärkeä juttu. Kiitos siitä.

      Mietin, mihin laittaisin sanan ”armo”, ja lopulta en erikseen laittanut sitä näkyviin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Muotoilin kuvasta myös oman mallin jonka voi laittaa sinulle vaikka sähköpostissa.

      Armo on kaaviossa keskeisellä paikalla ja siihen johtaa nuolet mm. pidättäytymisen vaatimuksesta ja jumalantahdon noudattamisesta. Homoseksyaalisuus 1960-luvukka ja 2000- luvulla linkittyvät paitsi syntiin,, myös toisaalta syrjintään. Toisaalta myös synnin ja syrjinnän välillä on suora yhdysnuoli. Synitseksi koetun ihmisen syrjiminen on syntiä.

      Kaksiregimentti opin mukaisesti Avioliitto yhteiskunnallisena instituutiona linkittyy ihmisoikeuksiin, josta puolestaa linkittyy nuoli kohtaan ”Hyväksyvä syhtautuminen samaa sukupuoltaolevien paarisuhteisiin yhteiskunnassa”. Samoin syrjintä (tai sen torjuminen) linkittyy ihmisoikeuksiin.

      Yhteisän hyväksytyksi tuleminen ja Jumalan tahdon noudattaminen linkittyvät niin ikää kumpikin armoon. samoin ”Hyväksyvä syhtautuminen samaa sukupuoltaolevien paarisuhteisiin yhteiskunnassa” linkittyy armoon.

      Tämä pohjautuu ajatukseen, että seurakunta on ensisijassa uskon yhteisö, eikä yhteiskunnallinen istituutio. Seurakunnan asiana ei ole määritellä, miten ihmiset yhteiskunnassa parisuhteensa järjestävät. Seurakunna riitit koskevat vain uskonyhteisön jäseniä. esirukous koskee kaikkia ihmisiä ja silloin toki myös seurakunnan omia jäseniä, vaikka heidän elämänsä ei olisi kaikessa suhteessa seurakunna oppien mukaista.

      Kaksiregimenttiopin mukaisesti yhteiskunnallinen avioliittokäsitys ei jää jänniteiseksi Raamatullisen avioliittokäsityksen kanssa, vaan hyväksytää, ettei seurakunnan ulkopuolisessa elämässä kaikkia asioita ole järjestetty Raamatun oppien mukaisesti.

      Huomioksi myös että ef 5 luku linkittyy epäjumalanpavelukseen, koska ko. luvussa viitataan myös siihen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Kiitos Jukka, hienoa että olet piirtänyt oman käsityksesi. Llaita toki sähköpostilla niin laitan kuvasi blogin jatkoksi. tuomas.hynynen@evl.fi

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Ison työn olet Tuomas Tehnyt, jos kaiken tämän olet itse kasannut. Kuitenkin kyse on omasta kannan otostasi. Sitä kun ei voi sulka pois. Esim. Väite, että vihkimisen torjunta merkitsee syrjintää, on kannan otto.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Kiitos Pekka.

      Kirjoitit: ”Esim. Väite, että vihkimisen torjunta merkitsee syrjintää, on kannan otto.”

      Pyrkimykseni on kuvata erilaisia näkemyksiä. Uskoisin, että tuon keskimmäisen ”ihmisyyttä, ei sukupuolta, korostavan käsityksen” edustaja nimenomaisesti ajattelee, että samaa sukupuolta olevien parien vihkimättömyys on syrjintää.

      Siksi se ei ole kannanotto, onko syrjintää vai ei, vaan sen auki piirtämistä, mitä tietyn kannan edustaja ehkä ajattelee.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    Hyvää pohdintaa ja iso työ. Käsitykset jhmoseksuaalisuudesta ja käsitys homoseksuaalisuudesta Raamatun aikana on tietenkin oma lukunsa. Esim. seuraava artikkeli valoittaa tätä kysymystä hieman: https://www.firstthings.com/article/2014/03/against-heterosexuality

    Raamatun johdonmukainen linja on homoseksuaaliset aktit Jumalan tahdon vastaisina näkevä. Voiko kyse olla jotenkin implisiittisestä ”Jumala ei nähnyt vielä hyväksi tätä asiaa” kysymyksestä?

    Siunaako Jumala kahden ihmisen rakkauden, vai liiton jossa joko on rakkautta tai sitten ei?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Eihän Jumalalla näyttänyt olevan mitään Daavidin ja Joonatanin Berith’iä vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Virta sanoo:

      Itäinen traditio on jossakin määrin säilyttänyt ns. adelfopoiesis -rituaalin. Kyseessä on rituaali jossa kirkollisella toimituksella vahvistetaan kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välinen veljes(sisarus)liitto.

      Asiaa tutkinut Claudia Rapp esittää kuitenkin teoksessaan Brother-making in Late Antiquity and Byzantium (2016), että kyseessä ei ollut seksuaalinen liitto, eikää avioliittoon vihkimisen kanssa rinnastettava toimitus. John Boswell esitti teoksessaan Same-sex unions in Modern Europe, tällaisen teesin. Siis että kirkolla (itäisellä) olisi itse asiassa ollut ihan virallinen toimitus samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseksi. Rapp käy läpi Boswellin näitä rituaaleja koskevan aineiston ja osoittaa kohta kohdalta, että näin ei ollut.

      Rappin kirjassa viitataan myös David Halperinin teokseen One hyndred years of Homosexuality, jossa Halperin osoittaa (kuten Foucault aiemmin), että polaarinen vastakkainasettelu homo- ja hetroseksuaalisuuden välillä on moderni konstruktio ja että olisi erheellistä projisoida tällainen polarisaatio aiempiin yhteiskuntiin. Siis myös Raamattuun ja niihin yhteiskuntiin joista Raamatussa kerrotaan.

      Michel Foucault analysoi samaa asiaa teoksessaan The History of Sexuality. Foucaultin näkemyksistä enemmän aiemmin linkkaamassani Hannonin artikkelissa. Foucaultin mukaan homo- ja hetroseksuaalisuus ovat vallankäytön mahdollistavia inklusiivisia ja eksklusiivisia termejä, joiden avulla ihmisiä voi luokitella.

      Rapp viittaa myös Daavidiin ja Joonataniin. Kuvaus näiden kahden ystävyydestä löytyy adelfopoiesis -rituaalin keskiaikaisesta bulgarialaissesta versiosta. Ainakin jossain päin kristittyä maailmaa Daavidin ja Joonatanin välinen ystävyys osattiin nähdä myös ilman mitään seksuaalista sisältöä. Ja näin asia on varmasti nähty kautta kristillisen historian. Näiden raamatunhenkilöiden näkeminen homoseksuaalisen rakkauden ja kestävän sitoutumisen esimerkkinä on ehkä hieman anakronistista ja jää puhtaasti arvailujen varaan. Ystävyyden käsite oli kenties tuona aikana tuossa paikassa jotakin jota emme ymmärrä.

      Ylipäätänsä se, mikä tässä asiassa on eniten kärsinyt onkin varmaan ystävyyden käsite. Jos kaksi samaa sukupulta olevaa kävelee käsi kädessä, niin mikä on ensimmäinen ajatus? Ystävät vai pariskunta?

      Jotta asia ei menisi kauas alkuperäisestä blogista, niin huomautettakoon, että termi homoseksuaalisuus esiintyy kirjoittajan jokaisessa avioliittokäsitykssä. Perinteisempi käsitys on kuitenkin ollut se, että ihmiset tekevät tekoja jotka ovat Jumalan tahdon vastaisia, mutta että ihmiset eivät itsessään ole mitenkään erikseen kategorisoitavissa seksuaalisten taipumustensa mukaan syntisiksi tai synnittömiksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Virta sanoo:

    Lisäksi kirkon (ei tosin Suomen, vaan Skotlannin) sisäisen dialogin vaikeudesta artikkeli:

    Liam J. Fraser (2016). A tradition in crisis: understanding and repairing division over homosexuality in the Church of Scotland. Scottish Journal of Theology, 69, pp 155-170.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Mikäli Jumala edeltänäki, että homoseksuaaliset suhteet ovat Hänen tahtonsa vastaisia, niin voiko Jumala ylipäätään muuttaa tuota edeltänäkemistään?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jumala näki edeltä myös ihmisen lankeamisen perisyntiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Aivan. Mikäli Jumala jotakin edeltänäkee, se ei myöskään jää tapahtumatta, muutenhan Jumala erehtyy edeltätietämisessään ja edeltäilmoittamisessaan koskien myös avioliittoa miehen ja naisen välisenä liittona.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Tarkoitit siis kysyä näkikö Jumala edeltä, että eduskunta säätää Suomeen hänen Raamatussa ilmoitetun tahtonsa vastaisen avioliittolain? Varmasti näki ja varmasti olisi voinut kaikivaltiaana estää sen, mutta ei estänyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      En mielestäni ottanut kantaa Suomen eduskunnan päätökseen. Toki senkin Jumala tiesi ennen maailman perustamista. Vastaukseni koski viestiäsi perisynnistä, jonka Jumala edeltätiesi, ennenkuin lankeemus tapahtui. Eikä se siis näinollen jäänyt tapahtumatta. Ei kaiketi myöskään liene epäselvää, kenetkä Jumala on avioliittoon tarkoittanut.

      Tosin nykyisin tietoisuus perisynnistä yleisesti ottaen vaikuttaa hämärtyneen, kuten sen myötä käsitys avioliitosta. Markku Virran linkki Liam J. Fraserin artikkeliin on varsin valaiseva. Vahinko vaan, että kovin paine avioliittokäsityksen muuttamiseen vaikuttaa tulevan kirkon sisältä. Onko nyt niin, että evl-kirkossa ei ole enää spn-liiton suhteen vapaa, vaan sidottu ratkaisuvalta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Rauli, mikä oli kielletty rahvaalta, oli Raamatussakin usein läpikatsottu kuninkaalisilta. Daavidkin tapatti Ussian. Raamattu näyttää selvästi Saulin raivostumisen juuri suhteen seksuaalisuuden vuoksi, ei hän muuten olisi haukkunut poikaansa ’p e r v e r s s i n äidin’ pojaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    ”Daavidin ja Joonatanin välinen ystävyys osattiin nähdä myös ilman mitään seksuaalista sisältöä.”

    Olennaista tässä tapauksessa onkin nyt se, että Raamatun tekstin ja sen kontekstin valossa (Saulin reaktio ja käyttämä sanue) osataan tuon miesliiton (berith) rakkaus nähdä myös homoseksuaalisuuden valossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Virta sanoo:

      Ai, tarkoitat siis että luetaan nykypäivän merkityksiä vanhoihin teksteihin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Daavid ja Joonatan elivät aikaa, jolloin Mooseksen laki oli voimassa. Eräs tuon lain määräys kuului: ”Herra sanoi Moosekselle:…Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan, he ovat molemmat tehneet kauhistuttavan teon ja heidät on surmattava. He ovat itse ansainneet kuolemansa.”(3.Mo20:1,13)

      Jos siis Joonatanin ja Daavidin liittosuhde olisi sisältänyt yhdenkin seksuaalisen aktin, heidät olisi pitänyt surmata. Mikään Raamatussa ei viittaa siihen, että tuossa liitossa olisi ollut jotakin paheksuttavaa. Vai oletko Seppo löytänyt jotakin siihen viittaavaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Rauli, mikä oli kielletty rahvaalta, oli Raamatussakin usein läpikatsottu kuninkaalisilta. Daavidkin tapatti Ussian. Raamattu näyttää selvästi Saulin raivostumisen juuri suhteen seksuaalisuuden vuoksi, ei hän muuten olisi haukkunut poikaansa ‘p e r v e r s s i n äidin’ pojaksi

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Raamattu kertoo, että Daavidin tapauksessa Mooseksen välityksellä annetun lain Laatija puuttui tapahtumien kulkuun profeettansa kautta. Kyseessä oli siis harvinainen erikoistapaus. Kuninkaalliset omaisuuskansan keskuudessa toki tekivät yhtä ja toista. Omaisuuskansan hallitsijoiden cv on kirjoitettu Raamatun sivuille kursailematta ja hyvin rehellisesti.

      Tarkoitan vain sitä, että jos Daavidin ja Joonatanin liitossa olisi ollut ankarasti Mooseksen lain tuomitsema samaa sukupuolta olevien seksisuhde mukana, asia olisi varmasti ollut yleisessä tiedossa. Kuningas Saul tai joku muu hänen porukastaan tuskin olisi jättänyt näin koreaa kiveä kääntämättä. Ja Daavid ainakin olisi saanut kiveä päähänsä lain täyttämiseksi. Ja tuskin Joonatankaan olisi isänsä silmissä armoa saanut.

      Joonatanin äidin perverssiys ei kovin kummoista todista siihen suuntaa, että Joonatan olisi rikkonut Mooseksen lakia. Itse asiassa Jonatan on esimerkillisen ja jumalisen kansalaisen maineessa, kun vain ja ainoastaan Raamatusta asiaa katsotaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Tarkoittaako ’niinkuin naisen kanssa’ tekniikkaa vai asennetta? Onko alkukielessä tulkinnanvaraa?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Rauli, vastaat ja argumentoit nyt vähän ohi, sillä olennaista ei ollut se oliko äiti oikeasti perverssi vai ei vaan se, että tilanteessa missä Saul raivostui, hän haukkui p oi k a n s a p e r v e r s s i n äidin pojaksi. Eli metatekstissä Saul sanoi, että koska poika käyttäytyy perverssisti täytyy sen johtua äidin perverssiydestä. Siis ajan, paikan, sanojan ja sanan yhteys Rauli, se on tekstianalyysin ydin. Saulin sananvalinta osoittaa siis selvästi että hän piti poikaansa nimen omaan perverssinä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      1. Samuelin kirjan 20. luvun jakeessa 30 Saul kiivastuksissaan(jälleen kerran) kutsui Jonatania pervesrssin äidin pojaksi. Mutta miten sinä voit Seppo tehdä tästä sellaisen johtopäätöksen, että poika olisi ollut homoseksuaalisessa suhteessa Daavidin kanssa. Eikö kyseessä ole ihan tavanomainen kiivastuminen sekavine repliikkeineen?

      Eräs käännös ilmaiseekin Saulin repliikin: “You stupid son of a whore!”(NLT) Huorittelulla on näemmä pitkät perinteet!

      Seuraavassa jakeessa tuleekin moitteen varsinainen ydin: ”Tiedän kyllä, että sinä pidät yhtä tuon Iisain pojan kanssa häpeäksi itsellesi ja kirotulle äidillesi! Mutta niin kauan kuin Iisain poika on hengissä, et sinä eikä sinun kuninkuutesi ole turvassa. Lähetä miehet hakemaan hänet heti tänne. Nyt hän on kuoleman oma!”(1.Sam20:30,31)

      Saulin johdonmukainen strategia oli ajaa Daavid ulos valtaistuimelle johtavalta tieltä. Kun oma poika ystävystyi läheisesti tuollaisen vihollisen kanssa, isän itsehillintä otti ja petti. Kiivastuksissa lausutut haukkumasanat eivät tehneet enempää äidistä kuin pojastakaan perverssiä. Saulin mielenterveydestä tämä repliikointi kyllä sitten kertoo sitäkin enemmän.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Saul haukkuu poikansa liiton toiseen mieheen myös häpäisevän äitinsä h ä v y n. Sekin viittaa jutun jujun olevan seksuaalisuudessa. Ja Saulin sanavalintoja tulee tulkita tekstillisessä lähikontekstissa, missä Daavidin ja Joonatanin rakkaus on ’naisen rakkautta ihmeellisempää’. Selvää tekstiä, josta niin perinteiskristityt kuin jehovantodistajatkin yrittävät kiemurrella ulos. Taustalla lienee asenne: ”Mitä ei saa olla sitä ei voi olla”

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Rauli Toivonen sanoo:

      Kaikille Raamattua lukeneille lienee käynyt selväksi, ettei sieltä yhtäkään myönteistä kommenttia homoseksuaalisista suhteista löydy. Siksi täytyy ottaa esille tällainen Daavidin ja Joonatanin välinen syvä ystävyys, joka eteni aina liittosuhteelle asti. Seksuaalisesta kanssakäymisestä ei siis sanaakaan, ellei tuota Saulin huorittelua nähdä noin kovin kryptattuna replikointina.

      Sepolle lohdutukseksi totean, ettei tämä sinun esille ottamasi ole suinkaan tyllilajinsa huippu. Minä lopetan keskustelut aina siinä vaiheessa kun Jeesuksen ja apostoli Johanneksen syvää kiintymystä aletaan kutsua homoeroottisilla nimikkeillä. Sellaistakin olen tavannut!

      Kun oikein halutaan Raamatulla venkoilla, sellaiset ilmaukset kuten ”Se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain” ja ”naisen rakkautta ihmeellisempää” nähdään homoeroottisten silmälasien läpi. Ja railakkaasti kumoavat kaiken sen, mitä Raamattu muualla opettaa.

      Onko sinulle Seppo tämä Daavid/Jonatan se ”ainoa oikea” homoeroottinen pariskunta Raamatussa? Miksi se on nyt niin kovin ratkaisevaa laatua kaikkine tulkittavuuksineen?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kun oikein halutaan Raamatulla venkoilla, sellaiset ilmaukset kuten ”Se opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain” ja ”naisen rakkautta ihmeellisempää” nähdään homoeroottisten silmälasien läpi. Ja railakkaasti kumoavat kaiken sen, mitä Raamattu muualla opettaa.

      Onko sinulle Seppo tämä Daavid/Jonatan se ”ainoa oikea” homoeroottinen pariskunta Raamatussa? Miksi se on nyt niin kovin ratkaisevaa laatua kaikkine tulkittavuuksineen?

      Jeeuksen ja Johanneksen suhten voi nähdä myös sitä kautta, että Johanneksen kreikankielinen nimitys IOannes ei viittaa välttämättä mieheen. Nimi voi tarkoittaa IO vihkimyksen saanutta henkilöä joka on vihitty Oanneksen eli erään merestä nousseen ihmistä opettaneen Jumalan salaisuuteen. Ionanes saattoi olla nainen eli Maria Magdaleena kutern da Vinci näyttääkin ajatelleen taulussan ’Pyhä ehtoollinen’. Daavid ja Joonatanei ollut ainoa Raamatussa nähtävä homosuhde, Naomi ja Ruth oli toinen. Daavid ja ylieunukki kolmas ja tämä neljäs: ”Erään sadanpäällikön palvelija oli kuolemansairaana. Sadanpäällikkö piti palvelijaa suuressa arvossa. Sana palvelija (pais) on oikeasti ’poika’, joka viittasi tuolloin poikarakastettuun.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Juuri siinä Jumala rankaiseen meitä kaikkein kovimmin, silloin kun antaa omaien tekojemme seurausten hoitaa asian.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Kivimäki: ”Jumala näki edeltä myös ihmisen lankeamisen perisyntiin.”

    Lauseessa kulminoituu paljolti kirkkoteologian ongelmat. Perisynti on Augustinuksen filosofinen oppi. Älkää nyt missään nimessä sitä sotkeko Raamattuun ja varsinkaan vetäkö siitä johtopäätöksiä. Mutta kun on vedetty johtopäätöksiä, pinoittain oppeja, niin opillinen sekamelska johtaa aina enemmän harhaan.

    Ut:ssa ei sanota missään kohdin homoutta synniksi. Miksi te sanotte, millä oikeudella?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuomas Hynynen sanoo:

    Kiitokset vielä kaikille teille, jotka olette blogia kommentoineet. Tärkein kysymys on vielä vastaamatta: onko noissa piirtämissäni kuvissa jotain, mikä auttaisi teitä ymmärtämään eri tavoin ajattelevia kristittyjä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Markku Virta sanoo:

      En tunnista omaa näkemystäni noista kuvioista. Ehkä ne toimivat yleistyksinä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      Markku, jos pohjat innostavat niin lataa toki powerpoint-pohja ja piirrä oma käsityksesi. Mielelläni näkisin, millaisia muita tapoja on ajatella aiheesta eli miten sinä ajattelet, jos et noista kuvista omaa ajatteluasi tunnista.

      Ja kysymys oli, onko noissa piirtämissäni kuvissa jotain, mikä auttaisi sinua ymmärtämään eri tavoin ajattelevia kristittyjä?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Pitäisikö – ja miksi, muiden näkemykset ymmärtää?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuomas Hynynen sanoo:

      pitäisi. Toista ihmistä kannattaa aina ymmärtää hänen omista lähtökohdistaan käsin. Se auttaa rakastamaan ja kunnioittamaan, vaikka olisikin jostain asiasta eri mieltä.

      Yhdellä Jeesuksella oli kans joku ajatus jostain lähimmäisen rakastamisesta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja