Autsch! Nyrkkitervehdys osui silmään

Hallituksen voimatrio teki dapit eli nyrkkitervehdyksen. Sipilä, Stubb ja Lindström (missä oli Timo ”Sopimus ei kuulunut mun rooteliin” Soini?) ilmaisivat äijämistä iloa, että sopimus saatiin kasaan, että tunnelin päässä näkyi valoa, että työpaikkoja syntyi, että hallitus tunsi onnistuvansa että jne. yms.

Monille pienipalkkaisille, joiden asemaa heikennettiin, tervehdystapa oli nyrkinisku silmään. Mistä äijät kuvittelevat iloitsevansa? Nyt kilpailu/yhteiskuntasopimus on vaarassa. Nyrkkitervehdyksen syytäkö?

Nyrkkitervehdys lienee mm. afroamerikkalainen tapa, jolla ilmaistiin 1960-luvulla mustien ylpeyttä ja omanarvontuntoa, tietää Helsingin Sanomat: ”Englanniksi se on ”fist bump”. Siitä käytetään myös ilmaisuja ”dap”, ”power five”, ”fist pound”, ”brofist”, ”closed-fist high five”, ”knuckle buckle” ja ”fist jab”.”

Tätä äijämäistä nyrkkien yhteen lyömistä oln nähty vuosikymmenten mittaan siellä täällä, esimerkiksi nyrkkeilykehissä ja lätkäareenoilla, sillä hanskat kädessä ylävitoset eivät näytä yhtä jämäkältä, eleeltä. Nyrkkitervehdyksessä on poweria ja rispektiä.

Nyrkkitervehdys tarkoittaa toki myös pystyyn nostettu kättä, joka on nyrkissä. Se ilmaisee voimaa ja uhmaa. Jos käsi on vaaka-asennossa, miellyhtymää natsitervehdykseen ei voi välttää, kuten aikoinaan Anders Breivikin tapauksessa.

Minkälaiset voimatervehdykset nähdään aikanaan äänestyksen jälkeen kirkolliskokouksessa kun kirkko ottaa kantaa avioliittolakiin tekemällä ”avioliittolakisopimuksen” tai jotain…

Olli Seppälä

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Suomessa on yksi elinkeinoharjoittajien ryhmä, joka jää useinkin unohduksiin. He ovat maataloustuottajia. Siis heitä, jotka tuottavat meille leipää, lihaa, maitoa, viiliä, juustoa jne. Hekin haluavat äänensä kuuluville ja järjestävät traktorimarssin Helsinkiin. Alla siitä kertova uutinen. Huomatkaa, että he ottavat marssillaan huomion muut työhönmenijät ja ajoittavat ja järjestävät marssinsa niin, että siitä aihetuu mahdollisimman vähän häiriötä aamuliikenteelle.

    En ole huomannut, että muut ammattiryhmät välittäisivät juuri paljokaan siitä, mitä heidän mielenosoituksensa vaikuttavat haitallisesti kanssaihmisten elämään. Esim. jos julkinen liikenne on lakossa niin ihmisten töihin/kouluun meno estyy tai hankaloittuu.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001134260.html

    • Kun vasemmisto eli demarit ja vasemmistoliitto saivat yhteensä 23 prosenttia eduskunnasta, niin on helppoa huomata ettei tuolla määrällä voi tehdä todella merkittävää ja uskottavaa oppositiopolitiikkaa.

      Niinpä he ovat tarttuneet SAK:hon ja sen alaisiin työmarkkinajärjestöihin jotta saisivat riittävän järeitä aseita tehdäkseen politiikastaan niin vahvan että se huomataan.

    • Pystyykö kolmesta keskenään niin erilaisesta puolueesta koottu hallituksemme tekemään uskottavaa ja merkittävää politiikkaa? Ei näytä lupaavalta.

  2. Matias Roto :”Kun vasemmisto eli demarit ja vasemmistoliitto saivat yhteensä 23 prosenttia eduskunnasta, niin on helppoa huomata ettei tuolla määrällä voi tehdä todella merkittävää ja uskottavaa oppositiopolitiikkaa.”

    Mikä tässä maassa on uskottavaa oppositiopolitiikkaa? Valtiovarainministeriön kansantalousosaston johdossa toimii Markus Sovala (sdp), joka aiemmin on toiminut mm. Paavo Lipposen talouspoliittisena avustajana, neuvonantajana Maailmanpankissa ja Vanhasen hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelman ohjelmajohtajana.

    Päästäkseen ”kalifiksi kalifin paikalle” vasemmistovaltaa edustava sdp on ay-liikkeen avulla tämän hallituksen aikana käynnistänyt pitkään kestäneen ”vatuloinnin”, jossa kritiikki kohdistuu hallitukseen, jonka talouspoliittisen linjan on ”ylemmällä tasolla” sanellut sdp:n Markus Sovalan johtama kansantalousosasto.

    Mielestäni koko poliittisen sirkuksen tavoite on ainoastaan keskittää valta ja kansantalouden pääomat jatkuvasti kolmelle suurimmalle puolueelle, jotka vuorotellen istuvat joko hallituksessa tai oppositiossa.

    Suomi on poliittisten virkanimityshimmeleiden ihmemaa ja mm. Tampereen yliopiston dosentti ”Eero Murto on arvioinut, että 1970- ja 1980-lukujen poliittiset virkanimitykset päällystakkivirkoineen myötävaikuttivat hallinnon paisumiseen ja tehottomuuteen. Ne vaarantavat virkamiesetiikan ja puolueettomuuden ja johtavat kansalaisten eriarvoiseen kohteluun. ”

    http://www.uta.fi/ajankohtaista/tutkimusuutiset/arkisto/ilmoitus.html?id=102240

Kirjoittaja

toimitus Kotimaa
toimitus Kotimaa
Blogissa katsellaan ohitsekiitävää maailmaa yksityiskohtien ja yleistyksien kautta. Erityisesti kirkon ja uskontojen asiat ovat luupin alla. Yhteiskuntaa unohtamatta.