Ateistin jumalausko
Pinttyneimmänkin ateistin on myönnettävä, että Jumala on olemassa. Ei hän pysty kulkemaan näkemättä tätä. Ei, en puhu nyt siitä, miten luonto todistaa Luojastaan. Puhun siitä, että vähintään hänen on tunnustettava Jumalan olemassaolo voimana, joka vaikuttaa ihmisen toiminnassa. Joku uskoo, että Jumala käskee tappamaan vääräuskoisia. Joku uskoo, että Jumala käskee pukeutua niin, ettei iho näy kuin kasvoista – jos sieltäkään. Jonkun usko Jumalaan saa hänet lähtemään työhön, vaikkapa terveydenhoitajaksi tai rakentajaksi, vieraaseen maahan ja kulttuuriin. Jotkut pitävät lapsille kerhoja tai jakavat köyhille jouluaterioita.
Toisaalta hurskaimmankin kristityn on myönnettävä, ettei Jumala ole ’olemassa’. Olemassaolo on asia, jonka me voimme määritellä ja selvittää. Sitä voidaan tutkia tai spekuloida. Onhan Jumalan olemassaoloakin spekuloitu useita kirjametrejä, mutta kristityn ajattelussa tuollaisen olemassaolon apologetiikan ei luulisi olevan ensisijainen vakaumuksen arviointimuoto. Kristitty on Jumalaan yhteydessä uskolla ja rukouksella – luterilainen painotus puhuu Sanasta ja sakramenteista Jumalan kohtaamisen välineenä. Kyse on siitä, suostuuko hyväksymään sellaisen maailmanselityksen, jossa vaikuttaa jotain, jota olemme tottuneet kutsumaan Jumalaksi.
Puuttuuko siis ateistilta jokin sensori tai ajattelutavan muoto, joka saisi aikaan jumalauskon? Vai onko teistinen maailmankäsitys väistyvä harha samaan tapaan kuin ajatus maapallosta maailmankaikkeuden keskuksena? Uskonnollisten ja ateististen fundamentalistien ajattelutapa on epäilyttävän samankaltainen: vain yksi ajattelutapa on mahdollinen tulkitsemaan kaikkia ilmiöitä. Jumalan olemassaoloa katsotaan samoilla metodeilla kuin vaikkapa uusien rakennusaineiden tutkimista tai etsitään uusia hyönteislajeja.
Töissä olen taas päässyt oppilaiden kanssa lähtemään exodukselle. Kun Jumala kutsuu Mooseksen, hän ei suostu kertomaan itsestään eikä alistu määrittelyjen kohteeksi. Jumala käskee näyttää voimaansa faraon edessä käärmeeksi muuttuvalla puukepillä, mutta samaan pystyvät faraon hovin virkataikuritkin. Samaiset faraon alaiset toimivat myös vitsauksia vastaan. Israelilaisten paettua lähettää farao sotajoukkonsa heidän peräänsä tunnetuin seurauksin – sotajoukot hukkuvat mereen Mooseksen johdatettua omansa kuivin jaloin Punaisen Meren yli.
Onko siis Jumala taikatemppumaakari, piittaamaton oman edun ajaja? Varmasti monella Punaiseen Mereen hukkuneella sotilaalla olisi ollut onnellisempi elämä edessään, ehkä perhe, lapsia, ystäviä.
Näen exoduskertomuksessa kaksi tasoa: pinnallisempi taso selittää Jumalan omilleen hyviä juttuja järjestäväksi temppujen hallitsijaksi, taivaalliseksi Niksi-Pirkaksi, joka syystäkin herättää epäilyjä, jopa vastenmielisyyttä, niin lapsi- kuin aikuislukijoissakin. Vanhan Testamentin tietyt tekstikohdat tuntuvat suorastaan tyrkyttävän ateisteille materiaalia todistaa kristinuskoa vastaan.
Tekstissä on kuitenkin myös toinen taso. Faraon hoviväki saa taiottua Mooseksen ja Aaronin temput mitättömiksi. Vaikka Jumala miten pitäisi huolta omistaan erämaassa, eivät he tajua asemaansa, vaan valittavat kaikesta ja haluavat takaisin Egyptin lihapatojen äärelle. Eivät Jumalan voiman kieltävät faraot tai heidän väkensä kuin hänen oma kansansa näe Jumalaa. Mooseskin sai kohdata Jumalan vain selkäpuolelta.
Oikeassa oleminen taitaa olla aika huono keino vakuuttaa ketään uskomaan. Voisiko jossain kohtaa kokeilla uskomista? Kristittynä voisi myös miettiä sitä kuvaa Jumalasta, jonka Nasaretin Mies antoi opetuksellaan, elämällään ja sen päättymisellä. 
61 kommenttia
Mitäs tässä sitten lukee: ”GODISNOWHERE”?
(Taistelevan) ateistin mielestä siinä lukee: ”GOD IS NO WHERE”.
Teistin mielestä siinä lukee selvästi: ”GOD IS NOW HERE”.
Ja teistisen agnostikonkin mielestä siinä voisi lukea: ”GOD IS NOW HERE” (I hope).
Huumorintajuisten ja kunnon talvea odottavien mielestä siinä tietysti lukee: ”GOD, I SNOW HERE”.
Taitaa olla kyse siitä, kuinka maailmaa katsoo..?
Elias Tanni: ”Toisaalta hurskaimmankin kristityn on myönnettävä, ettei Jumala ole ’olemassa’. Olemassaolo on asia, jonka me voimme määritellä ja selvittää. ”
Se on juuri näin. Jumala ei ole postulaatti, vaan aksiooma: ei kaiken veivaamisen ja vaivaamisen jälkeen päättelyn lopputulos, vaan kaiken päättelyn lähtökohta.
Siitä se usko alkaa ja rukouskin nousee. Juuri niin kuin Elias viisaasti kirjoitti.
En tunne yhtään niin tyhmää ateistia, joka kieltäisi Jumalan (vähintään) ihmisten mielessä vaikuttavana ajatuskategoriana.
”Kemiallisia asioita lähestytään kemian keinoin ja uskon asioita uskon keinoin. ”
Tässä oli hyvin tiivistetty asian ydin, Elias. On asioita, jotka voi havaita; on asioita, joita ei voi. On ihmisiä, jotka haluavat uskoa toisiin tai molempiin.
”Oikeassa oleminen taitaa olla aika huono keino vakuuttaa ketään uskomaan.”
Oikeassa oleminen on uskonnon ydin. Usko oikeaan jumalaan ja rakasta/kunnioita/palvo/palvele tätä/häntä/heitä, niin saat (ehkä) kuolemasi jälkeen hienon palkinnon. Jos et tätä tee, saat hirvittävän rangaistuksen (mm. kristinuskon mukaan). Ei tässä yritetä vakuuttaa oikeassa olemisen tunteella, vaan silkan pelon voimalla.
”… sekä kristityissä että ateisteissa on ihmisiä, joilla on eriasteinen varmuus omasta vakaumuksestaan sekä eriasteinen käsitys siitä, missä määrin on heidän velvollisuutensa saada muut ajattelemaan heidän tavallaan.”
Juuei ole sama asia. Esim. kristittyjen pyhissä kirjoituksissa Jumala (Jeesus) käskee huolehtia siitä, että kaikki maailman ihmiset hoidetaan tämän oikean uskonnon alle. Ja kun kerran Jumalalta käsky käy, on ihan okei tarvittaessa kiduttaa ja tappaa hyvän asian vuoksi (joo, kärjistän lievästi, mutta näinhän kristinusko on asemansa saavuttanut).
Jotkut ateistit kyllä toimivat aktiivisesti esim. uskonnolla perustellun väkivallan ja muun hölmöilyn vastustamiseksi, mutta lähetyskäskyä heillä ei ole. Tuskinpa löytyykään esimerkkejä ateistien pyhistä sodista (ei, kommunismi ei ole sellainen;)
Risto Korhonen :”Esim. kristittyjen pyhissä kirjoituksissa Jumala (Jeesus) käskee huolehtia siitä, että kaikki maailman ihmiset hoidetaan tämän oikean uskonnon alle.”
Myös henk.koht. toivon, että kaikki ihmiset hoidetaan Raamatun Rakkauden kaksoiskäskyn alle, että he eivät uskoisi esim. Ayn Randin objektivismiksi sanottuun filosofiaan.
Wikipedian mukaan Kantin filosofiaa pahana pitänyt Ayn Rand on luonut objektivismin jota ilmeisesti ns. suuri raha pääomasijoitusyhtiöineen ja ”korppikotkarahastoineen” kunnioittaa varsinkin verovaroista saamiensa voittojen vuoksi.
Wikipedian mukaan Ayn Rand esittää, että omistusoikeudet voivat olla olemassa vain riittävän sivistyksen piirissä. Näin ollen hänen mukaansa eurooppalaisilla oli aikoinaan täysi oikeus ottaa Pohjois-Amerikka itselleen intiaaneilta. Näin siksi, että Amerikan alkuperäiskansa eli alkeellisessa heimokulttuurissa, eikä heillä ollut riittävää sivistystä omistusoikeuden käsitteen ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen
Ayn Randin ihailijoihin kuuluvaksi on ilmoittautunut mm. Björn Wahlroos, jonka kirjasta löytyy sitaatti ”Vuosisatojen ajan on käyty moraalista taistelua niiden välillä, jotka väittivät elämämme kuuluvan Jumalalle, ja niiden, joiden mukaan se kuuluu naapureillemme – taistelua niiden välillä, jotka saarnasivat uhrautumista taivaan haamujen puolesta ja toisaalta niiden, jotka saarnasivat uhrautumista maallisen avuttomuuden puolesta.” (Ayn Rand)
Otetaanpa tähän yksi maa jossa näkyy kuinka ateismi taantuu ja kristinusko menee eteenpäin.
Vuonna 2010 Kiinassa arvioitiin olevan noin 58 milj. protestanttia ja noin 9 milj. katolista.
Tällä hetkellä arvioidaan että Kiinassa on enemmän kristittyjä kuin kommunisteja, joita on noin 87 milj..
Professori Yang Fenggangin mukaan kristinusko on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kasvanut vuosittain noin kymmenen prosenttia.
Tästä seuraa ennuste, että mikäli kehitys pysyy nykyisellään, niin vuonna 2030 siellä olisi jopa 250 milj. eli että Kiinasta on tulossa valtio, jossa on eniten kritittyjä koko maailmassamme.
Vuonna 2004 julkaistu tulos kertoo että noin 3-4 milj. kommunistisen puolueen jäsentä on kääntynyt kristityksi. ( Tästä en tiedä kuinka pitkän ajan otos on tuloksessa huomioitu.)
Eiköhän Kiinassa ole vallalla täysi ateisminvapaus?
Arto
Kiinan kommunistinen puolue on muodollisesta ateismistaan huolimatta voimakkaasti liittoutunut vanhan kiinalaisen konfutselais-buddhalais-taolaisen perinteen kanssa. Ovat huomanneet että ilman uskontoa ei mikään toimi.
Myös muiden uskontojen annetaan toimia käytännössä ihan samasta syystä. Käytännön tarkoituksenmukaisuus johtaa uskontojen kanssa toimintaan.
He muistavat Maon ajan jolloin tiukan ateismin aikana jokainen taloudellinen tai aatteellinen uudishanke taannutti kansantaloutta.
Aivan käytännön kokemushan on osoittanut että ateististen valtioiden kuten kommunismivallan aikainen NL ei toimi edes talouselämässä. Samaten Albania, missä on ollut ateistinen valtionuskonto on jäänyt jälkeen eurooppalaisten valtioitten joukossa.
Uskonnon ja talouselämän yhteyksiä on varmaan tutkittu paljonkin. Protestanttisen työmoraalin merkitys kapitalismin ja teollistumisen taustalla lienee suorastaan yleissivistystä. Siitä voi olla eri mieltä, miten kristillistä kapitalismi kuitenkaan on.
Kirjoittaja
Elias Tanni
Tampereelta Pohjois-Karjalan kautta Inariin päätynyt erityisluokanopettaja, seikkailupedagogi, teologi ja kokki, joka rakastaa kieltä, kielioppia ja on muutenkin rasittava tyyppi.
Lisäksi kun ateisti sanoo ”En usko Jumalaan” niin tämä väitelause on hänen määrittelemänsä. EI Stalinin määritelmä. Ei Elias Tannin määritelmä. Jos muutat näitä käsitteitä teet olkiukottamista. Jos muutat Jumalan määritelmää oman mielesi mukaan määrittäessäsi eikristittyjen maailmankatsomusta et tavallaan tee argumenttia. Mutta tämähän ei tietenkään ole mitään uutta. Kristityt määrittelevät uskonnottomia jatkuvasti. Lokerointi on kovaa. Ajatustenlukukykykin on saavutettu.
Ilmoita asiaton kommentti