Ateismi on kovin köyhä maailmankatsomus. Se ei itse asiassa pysty selittämään kovin syvällisesti todellisuutta, jossa me kaikki elämme. – Tähän johtopäätökseen olen päätynyt, ja esitän tälle näkökannalleni seuraavissa artikkeleissa muutamia yksinkertaisia perusteita.
En ole tähän asti ottanut kovin paljon kantaa ateismiin yleisesti. – Muutamia aihetta ohuesti sivuavia blogeja olen toki kirjoittanut. – Täällä Kotimaa24:ssa kirjoittamissa blogeissani olen pyrkinyt ensisijassa keskittymään kristillisissä piireissä esiintyviin asioihin ja kysymyksiin. – En näet pidä kovin jalona, että me usein kovin riitaisat kristityt pyrimme oman yhteenkuuluvuutemme rakentamiseksi kauhistelemaan ateisteja, ”meidän yhteisiä vihollisiamme”. – Siksi haluan pitäytyä tässä periaatteessa, ja välttää tässäkin blogissarjassani tuomitsevan sormen heristelyä ateistien suuntaan. Pyrin pitämään ohjenuoranani apostoli Paavalin sanan: ”…ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala.” (1Kor.5:13)
Kokonaan kristillisellä foorumillakaan ei voi kuitenkaan välttää ateismin käsittelyä. Tämä johtuu siitä, että ateismi tunkeutuu monine heijastusvaikutuksineen myös kristillisiin seurakuntiin. Yliopistokoulutuksen suorittava teologi (tässä eksegeetti) joutuu usein arvioimaan suhdettaan ateismiin määritellessään raamatuntutkimukseensa valittavaa metodia. Hän joutuu kysymään itseltään nojaako oman tutkimusohjelman tietoteoria naturalismiin. – Tämä tarkoittaa suomeksi sanottuna seuraavaa:
Jos tutkimusohjelma nojaa agnostismiin ja naturalismiin, silloin oletetaan jo lähtökohdissa, ettei ole olemassa sellaista tietoa Jumalasta, joka tekisi oikeutetuksi tehdä tiedettä Jumalan olemasssaolon huomioivasta lähtökohdasta käsin. – Tällöin paljon kristinuskon kannalta keskeisiä asioita rajautuu tutkimuksen ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei teologi voi esittää mitään totuutta määrittävää näkökantaa ylösnousemususkoon; – ei siitäkään huolimatta, vaikka Jeesuksen ylösnousemuksesta olisi kuinka paljon varhaisia ja vakuuttavia todistajalausuntoja!
Naturalistiset lähtöolettamukset vaikuttavat myös kosmologisiin, biologisiin ja psykologisiin tutkimusohjelmiin ja -olettamuksiin. Kristittynä emme siis voi käytännössä olla ottamatta kantaa ateismiin. – Käytännössä valittavaksemme jää vain se teemmekö tämän avoimesti vai häivytetysti…
Seuraavat artikkelit muodostavat kokonaisuuden, jonka kautta jokainen voi huomata, miten paljon paremmin usko Jumalaan on sovitettavissa niihin tosiasioihin, jotka me voimme kukin havaita.
Ensimmäisessä osassa tarkastelen niin sanottua kosmologista jumalatodistusta.
Kosmologinen todistus
”Ateenan miehet, minä näen kaikesta, että te suuresti kunnioitatte jumalia. Sillä kävellessäni ympäri ja katsellessani teidän pyhiä paikkojanne minä löysin myös alttarin, johon oli kirjoitettu: ’Tuntemattomalle jumalalle’. Mitä te siis tuntemattanne palvelette, sen minä teille ilmoitan.Jumala, joka on tehnyt maailman ja kaikki, mitä siinä on, hän, joka on taivaan ja maan Herra, ei asu käsillä tehdyissä temppeleissä,eikä häntä voida ihmisten käsillä palvella, ikäänkuin hän jotakin tarvitsisi, hän, joka itse antaa kaikille elämän ja hengen ja kaiken. Ja hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat,että he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilemalla hänet löytää-hänet, joka kuitenkaan ei ole kaukana yhdestäkään meistä; sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuansa’.” (Apt.17:22-28)
Koska maailmankaikkeudessa kaikki liikkuu, on järkevää olettaa, että kaiken liikkeen takana täytyy olla joku tai jokin liikkeellepanija, joka ei itse liiku. – Tämä kaiken liikkeen alkusyy on Jumala.
Tämä on aivan yksinkertainen, mutta samalla täysin looginen päätelmä. Elämme hyvin dynaamisessa maailmankaikkeudessa. – Tästä jää valittavaksemme varsin vähän loogisia vaihtoehtoja… Joko liikeen(ja materian) itsessään täytyy sisältää jumalallisia ominaisuuksia luodakseen itsensä uudestaan/jatkuvasti liikkuvaksi, tai sitten kaikki palautuu liikkumattomaan liikuttajaan. – Eikö totta?
Yksinkertaisten empiiristen havaintojemme pohjalta on perustellumpaa kallistua sille kannalle, että joku on liikkeellepanija, kuin uskoa liikkeen omaan jumalalliseen kykyyn luoda itsensä liikkuvaksi. – Onhan aivan arkikokemustemme mukaista, että pysähtyneet kappaleet eivät käynnistä itse omaa liikettään…
Ateismi on harhaa, koska se edellyttää jumalallisten ominaisuuksien projisoimista materiaan. – Nykyään kuitenkin tiedetään, ettei aineellinen todellisuus ole luonteeltaan itseriittoista eikä ikuista.
Kosmologinen argumentti oli suuressa määrin ja pitkään (Kantin ajoilta) unohdettuna, mutta nykyään se on paistatellut jälleen huomion keskipisteessä. Tämä on havaittavissa lukuisissa filosofisissa aikakausikirjoissa, jotka käsittelevät William Lane Craigin kosmologiseen argumenttiin kohdistuvaa tutkimustyötä.
Kaikella, mikä on saanut alkunsa, on alkusyy. Maailmankaikkeus on saanut alkunsa. – Koska maailmankaikkeus ei ole oma alkusyynsä, aiheuttajan täytyy olla persoonallinen olento. (Tähän liittyvistä teemoista voi lukea tarkemmin suomeksi julkaistusta Willian Lane Craigin kirjasta ’Valveilla’, Kustannus Oy Uusi tie, 2010.)
Jumalan, liikkumattoman liikkeellepanijan, täytyy siis on olemassa, mutta millainen hän? Millainen on hänen personallisuutensa? Ja mihin hänen kerran liikkeelle laittamansa liike tähtää? – Tähän kosmologinen jumalatodistus ei kykene vielä kovin syvällisesti vastaamaan.
Seuraavaksi käsittelen teleologista jumalatodistusta. Teleologinen todistus pohtii tarkoituksenmukaisuuden ja järjestyksen kysymyksiä…
Kommentointimahdollisuudesta:
Pyrin varaamaan mahdollisuuden kommentointiin ja keskusteluun viimeisen tähän sarjaan kuuluvan blogin jälkeen.
”Vertaistuki saman kokeneiden isien kanssa olisi hyvä apu.”
Olen samaa mieltä myös ”saatananpalvojiksi” leimattujen vapaamuurareiden asiassa. Hyvin pitkään asiaa sivusta seuranneena olen sitä mieltä, että vapaamuurariudessa kysymys on todellakin vertaistuesta, jota myös johtajistoon luokitelluksi kuuluvat tarvitsevat – ja varsinkin sellaiset johtajat, jotka arvostavat perherakkautta ja sitä, että ihmiset kohtelevat toisiaan ”veljeyden hengessä”.
Kun näin messun nimen ”Tyhjän sylin messu”, niin luulin että se tarkoittaa yksinäisiä ihmisiä, jotka eivät ole millään löytäneet aviopuolisoa. Tai eivät ole kelvanneet kenellekkään.
Nimi ”Tyhjän sylin messu” kosketti hieman haikeasti koska oma elämäntilanteeni on tuo.