Askeesin ylellisyys

Vain askeesi arkena takaa sen, että juhla tuntuu siltä miltä pitääkin. "Think twice, it's just another day for you and me in paradise" lauloi Phil Collins, kun kertoi ikuisuudesta eletyissä hetkissä.

Askeesi ei ole kadonnut hyvinvointiyhteiskunnasta. Tämän tietävät hyvin ne, jotka sinnittelevät vuodesta toiseen pienillä tuloilla. Mistä johtuu, että askeesi ei myy?

 

Lännen kristillisyyden harhaoppi ei ole suvaitsevaisuus vaan dualismi. Se on vienyt maun myös suomalaisesta kristillisyydestä. Kotimainen kristillinen dualismi on rajannut hengellisyyden pääkopan sisään. Siellä se hengellisyys elää, ja usein vielä märehtii asioita, jotka ovat tyystin toisia kuin fyysisen maailman haasteet.

 

Kristinuskon suuri tarina on aineellisen ja henkisen liitto. Jo 2 000 vuotta viisaammat ovat pohtineet sitä, miten henki tulee aineeksi ja päinvastoin. Mitä sanoo aineen ja hengen liitto siitä, mitä teemme ruumiillamme tai vapaudellamme? Missä on aineen ja henkisen tasapaino, kun vedetään talouden ja politiikan rajoja?

 

Ortodoksit viettävät nyt jouluaattoon asti paastoa. On ylellisen askeesin aika ja mahdollisuus harjoitella käytännössä aineen ja hengen tasapainoa.

 

Ortodoksisen kirkon paastossa keskiössä ei ole kaikille samat säännöt, vaan jokaisen persoonan erilaisuuden huomioiminen. Jokainen voi harjoittaa askeesia tavallaan. Tärkeintä on muistaa kristillisyyden ihanne yhteiskunnan vastavirtaan elämisestä. Se on erityisen helppoa joulukaupan aikaan.

 

Dualistille Jumala on idea, korkein ajatus. Ortodokseilla tie kulkee toisinpäin. Ajatus ja askeesi ovat tie oman kehon löytämiseen.

2 kommenttia

  • Tuula Hölttä sanoo:

    Pyhä Iisak Syyrialainen sanoi: ”Älä rukoile vain sanoilla, vaan tee koko elämästäsi rukous Jumalalle”. Tämä on ainakin 8-vuotiaasta asti myös ollut pyrkimykseni, tosin hyvinkin vaihtelevalla menestyksellä.

    Ristinmerkin tekeminen rauhoittaa joulukiireidenkin keskellä. Sanotaan, että ristinmerkki on rukous ”an sich”, ja siinä pyydetään Pyhää Kolminaisuutta kuvaavilla oikean käden kolmella yhteenliitetyllä sormella otsaa koskettamalla Jumalaa pyhittämään ajatuksemme, rintaa koskettamalla tunteemme ja ensin oikeaa ja sitten vasenta olkapäätä koskettamalla kättemme teot. Jos ristinmerkkiä ei voi käyttää, niin Jeesus-rukous auttaa kaikissa tilanteissa paaston aikanakin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petri Parila sanoo:

    Vaikka yleensä olen pitänyt Jyrkin kirjoituksista, tuntuu tämän äärellä siltä, että vedetään hieman kotiinpäin. On toki myönnettävä, ettei askeesilla paastoamisen muodossa ole ainakaan oman ymmärrykseni perusteela kovinkaan suurta painoarvoa läntisen kristikunnan piirissä.

    Se ei kuitenkaan välttämättä johda siihen, että kristillisyys typistyisi elämästä irrotetuksi abstraktioksi, jossa ihmiset rakentelevat mielessään hienoja pilvilinnoja. Riski toki kasvaa kovin suureksi etenkin opillisesti orientoituneiden piirissä ja usko voi muuttua lähinnä aivojumpaksi Se ei kuitenkan poista sitä ajatusta, että uskoon olennaisesti liittyy Jumalan ja lähimmäisen palveleminen. Jokainen kristitty on kutsuttu palvelemaan olosuhteidensa mukaan: työn, perheen tai muiden tehtävien kautta sekä tietenkin heikompiosaisia auttamalla. Kristillinen kilvoitus ja hengellinen elämä on siis ainakin teoriassa käytäntöön sidottu. Paastoakaan ei ole sinällään unohdettu, ainakaan Tunnustuskirjoissa. Sillä on välineellinen rooli ihmisen sisäisessä uudistumisessa.

    Jyrkin kritiikki on kuitenkin käytännön suhteen paikallaan. Ei tee pahaa luterilaisillekaan (tai muille) yrittää paastota,elää yksinkertaisesti ja keskittyä hengelliseen elämään. Etenkään näin jouluisen kulutusjuhlan ja pikkujoulumässäilyn aikaan

    Ilmoita asiaton kommentti