Arvoitus
Kenen teksti, kuka arvaa?
"KALLIS HUNAJAN PISARA KRISTUS-KALLIOSTA
Neuvon sana omalle ja sinun sydämellesi.
Sinä tunnustat kristillisyyttä ja olet osallinen armon välikappaleista. Sinä teet oikein; ne ovat jaloja etuoikeuksia. Mutta ellei tunnustuksesi perustuksena ole Kristuksen veri, niin se kuihtuu ja osoittautuu vain maalatuksi näyttelyksi matkallasi helvettiin.
Jos sinä tunnustuksesi ohella säilytät syyllisyytesi ja itsevanhurskautesi, niin nämä kyykäärmeet jäytävät siitä kaiken elinvoiman.---
---Muista, että suurimmat synnit voivat olla kätkettyinä suurimman velvollisuuksien täyttämisen ja suurimpien tunnonvaivojen alle. Huolehdi siitä, että synnin sieluusi tekemä haava tulee Kristuksen verellä täydellisesti parannetuksi, eikä vain velvollisuuksien täyttämisellä, nöyrtymisellä, runsaskätisyydellä y.m.s. ihokudoksella päällisin puolin peitetyksi. Mitä tahansa panetkin Kristuksen veren lisäksi, se myrkyttää haavan. Sinä huomaat, ettei synti ole koskaan täydellistä kuoliniskua saanut, ellet ole nähnyt Kristusta sinun edestäsi verta vuotavana ristillä. Sitä ei tapa mikään muu kuin Kristuksen vanhurskauden katseleminen.
Luonto (s.o. ihmisen oma kyky ja ponnistukset) ei voi tarjota voidetta, joka soveltuisi sielun lääkitsemiseen. Parantuminen, jonka saa aikaan velvollisuuksien täyttäminen eikä Kristus, on kaikkein toivottomin tauti. Repaleinen luontoparka, korkeimpinekin saavutuksineen, ei voi milloinkaan kutoa pukua, joka olisi riittävän hieno (ilman tahrapilkkua) sielun alastomuutta peittämään. Siihen ei kelpaa mikään muu kuin Kristuksen täydellinen vanhurskaus."
23 kommenttia
Mukavaa sanailua. Hunajanpisaroiden kirjoittaja Wilcox oli 1600-luvulla elänyt englantilainen puritaani, joka sai vaikutteita keskiajan mystiikasta. Puritaanikirjallisuuden yleisestä tiukasta linjasta poiketen Wilcoxin teksti on sävyltään lohdullista. Renqvist oli kirjamies. Heikki Kukkonen ruotsinsi nimensä Henrik Renqvistiksi ja ryhtyi papin työn lisäksi kirjakustantajaksi. Jälkeläiset taas jatkoivat kustannustoimintaa ja suomensivat nimensä Reenpääksi, ja loppu onkin kirjafirma Otavan historiaa. Ja se Cox. Onhan vielä Harvey Cox, amerikkalainen arvostettu teologi, jonka mielestä kirkko on enemmän ihmisten ja toiminnan kuin opin yhteisö.
Koko tuo Thomas Wilcoxin kirja on tosissaan tähdennystä Kristuksesta ja hänessä pysymisestään, ihan lopussa vasta tulee maininta seurakunnasta. Laitanpa senkin tähän:
“Sinä, joka olet nähnyt, että Kristus on kaikki kaikessa ja ettet itse ole yhtään mitään, ja joka olet kuollut kaikelle muulle vanhurskaudelle, sinä olet kristitty, suuresti rakastettu, ja olet löytänyt armon Jumalan edessä, olet suosittu taivaassa. Ja kaikesta Kristuksen rakkaudesta itseäsi kohtaan osoita tämä ainoa suosio hänelle, että rakastat hänen köyhiä pyhiänsä ja seurakuntiansa (halvimpia, heikoimpia, siitäkin huolimatta, että he käsityksissään voivat olla erilaisia). Ne ovat kaiverretut hänen sydämeensä niinkuin Israelin lasten nimet Aaronin rintakilpeen (2 Moos. 23:21). Anna heidän niin olla sinunkin sydämeesi kaiverrettuina.
Toivottakaa Jerusalemille rauhaa; menestykööt ne, jotka sinua rakastavat!”
Kirjoittaja
Vuokko Ilola
Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.
Ruotsinnoksessa on tämä hieno ajatus: ” Se på Christum, och gör så mycket du will. Stå med hela din tyngd på Christi rättfärdighet, och akta dig at du ej har den ena foten på din egen och den andra på Christi rättfärdighet. ”
Ja tuo siis Hunajan pisaroista, ei vastauksena Hannun arvoitukseen. Olen mä siihenkin vastauksen kuullut, mutta en muista…
Ilmoita asiaton kommentti