Apostoli Johanneksen päivä eli kolmas joulupäivä

Tänään tiistaina 27.12. on vietetty kolmatta joulupäivää.

Tänään on muistamme Apostoli Johannesta.

Hänestä on olemassa rikas ja vanha perinne, joka kuitenkaan ei ole erityisen tunnettu maassamme.

Sisarkirkkomme ortodoksien sivuilla on Pyhästä Johannes Teologista merkittävä vanhan perinteen kuvaus:

https://www.ort.fi/synaksarion/9/26/pyhae-apostoli-ja-evankelista-johannes-teologi

7 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Tässä on viittaus kirkkokäsikirjaamme kolmannen joulupäivän eli Apostoli Johanneksen päivän teksteihin

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20161227

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Ei ihme että apostoli Ioannesta kutsuttiin neitsyeksi, nimittäin jos tämä teoria on tosi:

    http://ramon_k_jusino.tripod.com/magdalene.html

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Seppo

    En ollut aikaisemmin lukenut enkä kuullut Ramon K. Jusinon teorioista. Nyt lukaisin viittaamasi linkin tekstin sekä eräitä muita netissä julkaistuja artikkeleita joissa käsiteltiin hänen teoriaansa.

    Joissakin hänen käsittelemissään kohdissa pitäisi olla enemmän aikaa ja tilaa jotta voisi antaa perustellut kannanoton hänen teoriastaan. Siitä syystä keskityn vain kahteen näkökulmaan joiden valossa tarkastelen hänen teoriaansa siitä, että Magdalan Maria olisi Johanneksen evankeliumin alkuperäisen tekstin kirjoittaja tai sanelija.

    Ramon K. Jusino seuraa pitkälti Raymond E. Brownin tutkimuksia, mutta juuri ratkaisevassa kohdassa hän kääntää syy ja seuraus logiikan päälaelleen. Valitettavasti tässä kohdin hänen johtopäätöksensä menevät harhaan.

    Olen joskus lukenut Brownin teosta The Gospel According to John vuodelta 1970 ja pidän sitä merkittävänä Johanneksen evankeliumin selitysteoksena. Olen jopa useammassa puheessani ja saarnassani hyödyntänyt tuon kommentaarin antamia ideoita tekstin ymmärtämisessä.

    Toiseksi Ramon K. Jusinon teoria antaa myöhemmille gnostilaisille teksteille aseman joka niille ei kuulu historian kulun johdonmukaisessa ymmärtämisessä. Hän käyttää historiallisesti myöhempiä ja kauempana olevia tekstejä luotettavampina todistusaineina kuin aikaisempia ja huomattavasti lähempänä tapahtumaa olevia tekstejä.

    Näiden kahden ratkaisevan perusteen valossa en pidä Jusinon teoriaa pätevänä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Monet gnostilaiset tekstit voivat olla ja tod. näk. ovatkin luultua vanhenmpia ja onhan niilläkin ollut myös suullien traditionsa, joka voi periytyä hyvinkin varhaiselta ajalta. Edelleen aina eivät lähimpinä tapahtumista nousseet tekstit ole kaikein rehellisimpiä. Vrt. vaikka Suomen sisällisodan välittömät historiat ja nykysien tutkimuksen mukaiset ko. historiat.

      Nimi Johannes kreikalaisessa muodossaan Ioannes ei viittaa välttämättä maksuliiniin ja Leonardo da Vincis käsitys Ioanneksesta Maria Magdaleenana perustuu tod. näk. erinäisissä tuolloisissa salaseuroissa tradeerattuun perimätietoon. Opetuslapsista Maria M:llä oliselväeritysiasema ja Häne esikuvansa oli jakobin tytär DINA,jonka nimi viittaa paljonpuhuvasti oikeaan ja oikeuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Jusino perustelee minusta erinomaisesti ja loogisesti.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Jotta lukijoille tulisi selväksi miten merkittävästi Jusinon teorian pohjana olevat tekstit poikkeavat alkuperäisestä Uuden testamentin ajan todellisuudesta on havainnollistettava tekstien synnyn ja aikahistoriallisen erilaisuuden välistä juopaa.

      Harva nykyajan historiaa kuvaava käyttäisi Väinö Linnan Tuntematonta sotilasta kuningas Kaarle XII sotaretkien kuvauksen aitona historiallisena lähteenä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Matias, tapanasi on palstan muita ja monesti vailla oma arviointikykyä olevien lukijoiden ohjaamiseksi käyttää äärettömästi liioitelevia ja naiveja vertauksia. Olisit rehellisempi, jos siis et suuntaisi minulle näitä syrjäänpuhumisia vaan osoittaisit ne suoraan heille, joille ne ovat oikeasti tarkoitettujakin.

    Sillä sinä tiedät että minä tiedän, että sinä tiedät, että monien gnostilaisten tekstien ajoitukset eivät nauti tieteellistä konsensusta. On tutkijota jotka katsovat esim. Tuomaan evankeliumin kanonisoituja evankeliumeja vanhemmaksi. Ja ohit sen tosiasian, että myös nuoremmilla teksteillä on ollut suullinen esihistoriansa ja voimme vyös aivan järkevästi olettaa, että gnostilasia varhaiskristilliyyden aikaisia ja tekstejä on paljon myös tuhottu (etenkin Theodosius ja kumpp.)

    Väinö Linna muuten kaunokirjalisissa historiallissa teoksissaan oikaisi paljon ns. valkoisen Suomen valheellista ja yksipuolista historiankirjoitusta. Näin tekevät myös modernit gnostilaisuuden tutkijat,joiden tulokset panevat monien konservatiiviteologien älyllisen rehellisyyden koetteelle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit