Ajatuksia veteraaneille Pyhäinpäivänä: Rauhan saivat pyhät Herran

Pidin tänään Lahden Launeen kirkossa alla olevan puheen. Lahden Sotaveteraaniyhdistyksessä on vielä noin 40 tunnuksen omaavaa veteraania. Yhdistyksen vanhin on 106 vuotias, joka palveli viestilottana Päämajan viestikeskus Lokissa. Päivän tilaisuudessa veteraaneista oli paikalla ainakin kaksi miestä ja yksi nainen. Muutoin kirkossa oli paikalla runsaasti veteraanityön ystäviä ja soittamassa Lahden Veteraanisoittokunta, jossa kaikki veteraanisoittajat ovat korvautuneet nuoremmilla.

Pyhäinpäivän veteraanijuhla Launeen kirkossa on vuosikymmenien perinne. Enää harvat veteraanit ovat keskellämme, mutta pidämme yllä heidän perinnettään. Se rohkaisee murroskohdissa ja antaa esikuvan sinnikkyyteen. Ei pidä luovuttaa. Loppuun saakka kannattaa taistella.

Pyhäinpäivän virsi tuo taisteluun myös ulottuvuuden, joka ylittää ajan rajan: ”Rauhan saivat pyhät Herran, jotka kerran taistelivat päällä maan. Kun me heitä muistelemme, kaipailemme, sinne taivaan kunniaan.!” (Vk 146).

Virren runoili Keuruun kirkkoherra Lauri Kalliala, jonka poika, vänrikki ja teologian ylioppilas Oiva Kalliala kaatui Talvisodassa. Useimmat perheet ja suvut ovat menettäneet sodissa jonkun läheisen. Veteraanisukupolven maksama hinta maamme vapaudesta oli kallis. Kunnioitamme veteraanien perintöä parhaiten, kun pidämme huolta tästä maasta; sen vapaudesta ja hyvinvoinnista kaikille. Tärkeä osa menneiden sukupolvien perintöä on kristillinen usko, turvautuminen Jumalan armoon ja Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön.

Hyvät kuulijat, Viime sodissa Suomi menetti noin 90 000 kaatunutta, joilta jäi noin 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Aiemmin tänä syksynä saarnasin Kokkolassa Sotaorpojen valtakunnallisessa juhlassa. Siellä kuulin. että sotaleskiä oli hengissä tuolloin 14 ja sotaorpoja noin 19 000 - heistä paikalla satoja eri puolilta maata. Siten sodan menetykset kokeneita on vielä pitkään keskellämme ja muistuttamassa kauas ulottuvista sodan varjoista.

Kun katsomme vuosikymmenien kuljettua matkaa taaksepäin, näkyy siinä kuitenkin Jumalan huolenpito ja siunaus. Jumalan käsi on kuljettanut ja auttanut taakkojen kantamisessa. Usein se on tapahtunut niiden lähimmäisten kautta, jotka ovat nähneet hädän ja tulleet avuksi. He ovat noudattaneet apostolin kehotusta: ”Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain.” Edelleenkin meitä rohkaistaan kuormien kantamiseen ja vertaistukeen samalla kun korkea ikä ja sairaudet tekevät teistä avun tarvitsijoita. Veteraanikummitoiminta on käytännöllinen mahdollisuus tukea ja auttaa veteraaneja.

Olemme kiitollisia siitä rauhallisten vuosikymmenten ajasta, jolloin maata ja sen hyvinvointia on saatu rakentaa rauhassa. Vuosisatoja jatkunut kristillinen evankeliumin opetus ja lähimmäisten auttaminen ovat olleet rakentamassa tätä maata henkisesti ja kulttuurisesti nykyiseen hahmoonsa. Tätä rakennusta on vaalittava, sillä eripura ja itsekkyys murentavat lujankin rakennuksen. Kristillisen kirkon perustuksena on Jumalan sana ja kulmakivenä itse Jeesus Kristus, joka on voittanut pahan vallan. Siksi kirkko kestää aikojen muuttuvat vaiheet.

Viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olemme seuranneet Ukrainassa Venäjä aloittamaa brutaalia hyökkäyssotaa, joka ei välitä säännöistä. Kaikki sodan kauhut ja raakuudet ovat siinä läsnä. Venäjän johto on astunut kaikkien rajojen yli ja uskoo häikäilemättömään voimaan.
Siksi Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tuen Euroopalta ja Yhdysvalloilta. Nyt ei pidä väsyä auttamasta Ukrainaa, joka sotii koko muun Euroopan puolesta.

Tämä on saanut Suomen jättämään jäsenhakemuksen NATOon. Euroopan maat – Suomi muiden mukana -tukevat Ukrainaa, joka puolustaa etuvartiossa muuta Eurooppaa. Suomi on jo pitkän aikaa rakentanut yhteensopivuutta NATO:n kanssa sekä kaluston että harjoitustoiminnan osalta. Länsimaiset arvot yhdistävät NATO-maita. Siten kyseessä on myös arvoyhteisö, joka haluaa vaalia demokraattisia arvoja ja ihmisoikeuksia – asioita, joita Venäjän johto ei kunnioita. Sota on hirvittävä onnettomuus ja sodan aloittaminen rikos. Se vetää myös muut maat turvautumaan aseisiin. Aseita tarvitaan rauhan voittamiseen. Tämä on myös Suomen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen tarkoitus, ylläpitää rauhaa ja suojella meille läheisiä ihmisiä ja arvoja.

Ukrainan sodan lisäksi kestokykyä koetellaan monin muin tavoin. Tulevasta talvesta puhutaan kriisitalvena, kun inflaatio, sekä ruoan ja energian hinnan nousu laittavat monen talouden koville. Suuremmassa kuvassa Suomalaista hyvinvointia haastaa matala syntyvyys. Meiltä puuttuu noin puoli miljoonaa työikäistä tarttumaan töihin ja maksamaan veroja. Tätä vajetta on paikattu velan otolla, mutta se tie on lyhyt samalla kun korot nousevat ja velan hinta kasvaa.

Nuorissa on tulevaisuus, mutta hälyttävän monilla on mielenterveyden ongelmia. Punaisen ristin tutkimuksen mukaan joka kolmas nuori on yksinäinen. Monet uhkaavat syrjäytyä opinnoista, työstä ja perhe-elämästä. Tämän kaiken keskellä etsimme tietä tulevaisuuteen ja toivoon. Nuorten kasvussa kaikki lähtee perheistä. Siksi perheiden jaksamista on eri tavoin tuettava, samoin kuin hyvien arvojen välittämistä nuorille.

Kriisiajat kirkastavat elämää kantavia arvoja, samoin kuin viime sotien aikana. Ymmärrämme, että tarvitsemme toisiamme. Yhtenäisinä sekä yhdessä selviämme. Hajanaisina ja riitelevinä taas olemme alttiita erilaiselle vihamieliselle vaikuttamiselle. Jokaisen panosta tarvitaan yhteiseen elämään ja manapuolustukseen.

Moni asia muuttuu ympärillämme. Silti eteenpäin on uskallettava mennä. Jokaisella meistä on oma polkumme kuljettavana. Jumalalla on tiedossa, mihin tiemme johtavat. Hän kuljettaa meitä ja ohjaa oikeaan. Siksi jokaisen elämällä on tarkoitus. Elämä ei ole sokean sattuman varassa, vaikka tämä aika saattaisi antaa aiheen ajatella niin.

Jumala rohkaisi profeetta Jesajaa sanoen: ”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.” Jumala lupaa olla kanssamme ja suojella meitä, kun toteutamme tehtäväämme elämän hyväksi. Jokainen ihminen on Jumalan luoma ja tarkoitettu elämään Jumalan yhteydessä ja sovussa toisten kanssa.

Sota on vastoin Jumalan luomistarkoitusta ja kiihdyttää elämän tuhoa. Siksi katoavaisuuden ja kuoleman vastapainoksi tarvitaan Jumalan rakkautta, joka on tullut meitä lähelle Jeesuksessa. Lopuksi jätän kuin tunnuslauseeksi kaksi Psalmin kohtaa rohkaisemaan meitä: ”Anteeksiantava ja laupias on Herra, hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä. Herra on hyvä kaikille hän armahtaa kaikkia luotujaan.” ja toinen Psalmin jae kehottaa: ”Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen.” (Ps 55:23). Nämä tai vastaavat kohdat on kirjoitettu monen sotilaan virsikirjan etulehdille viime sotien aikana rohkaisemaan ja kantamaan.

3 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Maanpuolustuksesta

    Minä en edelleenkään usko, että Venäjä on meille uhka. Mutta jos halutaan, että Venäjä on meille uhka, niin kannattaa jatkaa Venäjä vihan lietsontaa, valheita ja vääriä todistuksia ja kaiken paisuttelua, ja varsinkin kohdella hyvin huonosti Suomessa asuvia venäläisiä, kuten Ukraina on tehnyt. Silloin voi olla, että kymmemenvuoden kuluttua Venäjä tekeekin sotilasoperaation tänne päin ja sitä ei pienet piikkilanka-aidat pidättele.

    Kaikki on mahdollista, ja kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyllistä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ”Jumala rohkaisi profeetta Jesajaa sanoen: ”Älä sano, että olet nuori, vaan mene, minne ikinä sinut lähetän. Älä pelkää ketään, sillä minä, Herra, olen sinun kanssasi ja suojelen sinua.”

    Särkiö: ”Jumala lupaa olla kanssamme ja suojella meitä, kun toteutamme tehtäväämme elämän hyväksi.”

    Jos Jumala on luvannut jotakin Jesajalle, niin miten ihmesssä se tarkoittaisi meitä, eihän Jesajan Jumala ole sama, kuin Kristinuskon kolmiyhteinen. Jesaja käyttää usein sanaa Sebaot, ei koskaan Isä, Poika ja pyhä henki, tai Kristus. Sebaot on JHWH:n lisämääre.

    ”Heprean sana Sebaot merkitsee sotajoukkoa, liikekannalle pantua Israelia. Vanhassa testamentissa Sebaot esiintyy 279 kertaa Jahven lisämääreenä.” Tällainen selitys, ja ihan luterilaisen kirkon oma selitys.

    Israelin sotajoukkojen pitäisi siis suojella kristikansaa, joka on keskittynyt vain solvaamaan ja syyttämään heitä. Eihän tässä ole mitään tolkkua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    lisäys kommenttiini : ”Israelin sotajoukkojen pitäisi siis suojella kristikansaa, joka on keskittynyt vain solvaamaan ja syyttämään heitä. Eihän tässä ole mitään tolkkua.”

    Ja vaikka siinä ei olisikaan mitään tolkkua, niin kyllä Israelin sotajoukot suojelevat myös maassa asuvia kristittyjä ja palestiinalaisia, sekä arabeja silloin, kun he puolustavat Israelin maata. Ihmeellinen kansa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.