Aionin merkitys
Kreikan käsite aion on teologiassa usein ymmärretty ikuisuudeksi.
Kuitenkin on syytä olettaa, että ko käsite on merkinnyt jotain tietyn pituista ajanjaksoa
ja aikahistoriallisesti ottaen nimenomaan ns.prekessiovuoden eli suuren tähtivuoden 25920 vuotta 12. osaa eli 2160:a vuotta. Tämän ajan nimittäin aurinko viipyy vuosittain kevätpäivän tasauksessa samassa tähtimerkissä,joka Jeesuksen aikaan oli vaihtumassa Kaloista Vesimieheen. Ja tästä syystä aurikokuningas kuvataan useiden synagogien eläinradan mosaiikkikuvissa osoittamaan juuri näiden tähtimerkkien rajaa.
https://www.academia.edu/9816164/Greco_Roman_Zodiac_Sundials_and_Their_Links_to_a_Qumran_Calendar_4Q208_4Q209_?auto=download
Vahvistuksen aionin käytöstä kuvaamaan astronomista aikautta 2160 vuotta antaa myös Pistis Sofian luvun 136 viimeinen kappale:
"Jokaisesta a i o n i s t a hän tuhat 8:san sataa valtiasta kiinni sitoi ja 3 sataa 6 kymmentä heidän johtajikseen asetti, ja 5 muuta suurta valtiasta hän herroiksi 3:llesadalle 6:llekymmenelle ja kaikille kahlehdituille valtiaille asetti, joita koko ihmiskunnan keskuudessa seuraavasti nimitetään; ensimmäistä Kornokseksi sanotaan, 2: Arekseksi ja kolmatta Hermekseksi ja neljättä Afroditeksi ja viidettä Zeukseksi"
On selvää,että tässä kuvataan astronomisia ilmiöitä ja suuret valtiaat kuvaavat 5: ttä tuolloin tunnettua planeettaa. Katkelmassa olevat luvut 1800 ja 360 antavat näet juuri summan 2160 ja sitaatissa samassa jaksossa esiintyvien kokonaislukujen 8,3,6,5,3,6 tulo 12960 on juuri puolet prekessiota,joka seuraavalla luvulla 2 kerrottuna antaa siis Platonin prekession 25920 vuotta. Loppunumeroiden summa on 12, jolla kerrottuna suuri prekessiovuosi laajenee ns. Brahman yöksi eli 311 040: vuodeksi.(Tunnetaan Intiassa)
Qumranin kalenterin sovellus samasta aiheesta:
https://sites.google.com/site/hazynotionsite/elevator
7 kommenttia
”Kuitenkin on syytä olettaa, että ko käsite on merkinnyt jotain tietyn pituista ajanjaksoa”.
Näin sana ”aion” useimmiten Raamatussa myös käännetään. Esimerkiksi ”synteleia aiōn” Matteuksen luvussa 24 kääntyy englantilaisissa käännöksissä ”the end of the age” epämääräisimmän ”maailman loppu” asemasta. Sana maailma, jota ”aiōn” myös merkitsee, on kovin väljä käsite.
Mutta miten Seppo ymmärrät sanasta ”aiōn” johdetun adjektiivin ”aiōnios” ja sanaparin ”aiōn apollymi” seuraavassa: ”Minä annan heille ikuisen(aiōnios) elämän. He eivät koskaan joudu hukkaan (aiōn apollymi).”(Joh10:28KR92)
Eikö tuossa viitata elämään, joka kestää ikuisesti ja joka ei koskaan pääty?
Sana ”aion” käännetään vaihtelevaisesti myös kohdassa Mat12:32.
KR92 kertoo, että ”Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa.” KR38 käyttää ilmaisua ”tässä maailmassa eikä tulevassa”.
Useista kohden voimme siis päätellä, että kun Raamattu puhuu tulevaisuudesta, se kertoo uudesta maailmanajasta juuri sanaa ”aion” käyttäen. Ja näin kirja rohkaisee siihen ajatukseen, että meidän ihmisten möhläyksistä huolimatta Luojan luoma hieno planeetta säilyy ”eis aionas ton aionon”.
Seuraava ajanjakso tulee olemaan sitten se parempi ja lopullinen, sanotaan Raamatussa. Miten sinä tuollaiseen hyvään uutiseen henkilökohtaisesti suhtaudut, Seppo?
Kuvan yllä mainitsemastani mosaiikkizodiakista voi nähdä tästä:
https://lateantiquesyria.wordpress.com/helios-and-the-zodiac-cycle/
Ilmoita asiaton kommentti