Jukka Kivimäki: ”Esimerkiksi suomessa valta osa kokoomuslaisistakin on ehdottomasti sitä mieltä, että markkinatalous tulee pitää “rengin asemassa”. ja yhteisten pelisääntöjen tulee määräytyä kansanvaltaisesti eikä markkinamekanismin kautta.”
Mielestäni Suomessa valtaosa väestöstä on puoluepoliittisesti sitoutumatonta, eikä markkinasegmenteistään ja poliittisista suojatyöpaikoistaan keskenään tappeleva valtaeliitti ole kunnioittanut työnantajanaan sitä kansaa, joka sitä saaminsa vajavaisin markkinontitiedoin on yrittänyt äänestää saamatta koskaan todellista tietoa siitä, mistä he tosiasiallisesti äänestävät.
Parhaimpiin ystäviimme ”ruohonjuuritasolla” kuuluu myös sosialisteja ml. entisen kotikuntani pitkäaikaisin kunnanhallituksen pj./ sdp. Kun kuuluin kd:n sitoutumattomiin aktivisteihin, hoidin vapaaehtoistyönä o.t.o sekä paikallisen kd:n että sdp:n vaalimarkkinointia ja pyysin, että saisin tehdä yhteisen vaalimainoksen molempien puolueiden nuorista ehdokkaista. Pyyntöä periaatteessa kannatettiin, mutta siihen ei liian ”radikaalina” suostuttu.
Sana ecclesia tarkoittanee ”uloskutsuttuja”. Jumalan lapsina olemme ”outoja ja muukalaisia”, koska emme tahdo elää lihan himojen mukaan, vaan elää nuhteettomasti ja tehdä hyviä tekoja. Olemme alamaiset esivallalle, kunnioitamme kaikkia, rakastamme veljiä, pelkäämme Jumalaa ja kunnioitamme hallitsijoita. Kuitenkin meitä parjataan, kärsimme vainoa ja pilkkaa (1Pt. 2, 3).
Paavali kirjoittaa: ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Jeesuksessa Kristuksessa, joutuvat vainottaviksi.” Ja hän rohkaisee uskovia elämään niin, ”että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2Tm.3:12-17).
Annikki. Pieni tarkennus sanan ”ecclesia”.
Sana on klassisessa kreikassa tarkoittanut torilla pidettävää kansankokousta. (Siis ulkona, kotikoloista pois kutsuttuna.)
Kun sana sitten käytettiin Vanhan testamentin Israelin kansan vastineena, niin se tarkoitti koko kansaa yhteisenä kansana.
Jotta sana kreikkalaisten keskuudessa tehtävän lähetystyön aikana ei sekaantuisi mihin tahansa torikokoukseen, niin alettiin puhumaan kyriake ecclesia, Herran kansa.
Tästä on sitten eri kielissä tullut erilaisia kirkko -sanoja, toiset ovat alkaneet käyttää sanaa ”kirkko” kuten suomessa toiset taas sanaa kuten ” église ” ranskaksi. Kaikissa näissä kysymys on yhtä järjestäytyneestä laitoksesta kysymys kuin Vanhan testamentin aikana oli kysymys Israelin kansasta Jumalan kansana.
Ek-kleesia tarkoittaa kirjaimellisesti pois, erilleen kutsumista ja erilleen kutsuttua joukkoa. Sanan käyttö antiikin kreikkalaisessa kontekstissa on varmaan niin kuin Roto esittää: torikokous. Evankeliumien Jeesus sen sijaan kutsui seuraajiaan erilleen, ulos joukosta ja valtavirrasta.
Jukka Kivimäki: ”Esimerkiksi suomessa valta osa kokoomuslaisistakin on ehdottomasti sitä mieltä, että markkinatalous tulee pitää “rengin asemassa”. ja yhteisten pelisääntöjen tulee määräytyä kansanvaltaisesti eikä markkinamekanismin kautta.”
Mielestäni Suomessa valtaosa väestöstä on puoluepoliittisesti sitoutumatonta, eikä markkinasegmenteistään ja poliittisista suojatyöpaikoistaan keskenään tappeleva valtaeliitti ole kunnioittanut työnantajanaan sitä kansaa, joka sitä saaminsa vajavaisin markkinontitiedoin on yrittänyt äänestää saamatta koskaan todellista tietoa siitä, mistä he tosiasiallisesti äänestävät.
Parhaimpiin ystäviimme ”ruohonjuuritasolla” kuuluu myös sosialisteja ml. entisen kotikuntani pitkäaikaisin kunnanhallituksen pj./ sdp. Kun kuuluin kd:n sitoutumattomiin aktivisteihin, hoidin vapaaehtoistyönä o.t.o sekä paikallisen kd:n että sdp:n vaalimarkkinointia ja pyysin, että saisin tehdä yhteisen vaalimainoksen molempien puolueiden nuorista ehdokkaista. Pyyntöä periaatteessa kannatettiin, mutta siihen ei liian ”radikaalina” suostuttu.
Sana ecclesia tarkoittanee ”uloskutsuttuja”. Jumalan lapsina olemme ”outoja ja muukalaisia”, koska emme tahdo elää lihan himojen mukaan, vaan elää nuhteettomasti ja tehdä hyviä tekoja. Olemme alamaiset esivallalle, kunnioitamme kaikkia, rakastamme veljiä, pelkäämme Jumalaa ja kunnioitamme hallitsijoita. Kuitenkin meitä parjataan, kärsimme vainoa ja pilkkaa (1Pt. 2, 3).
Paavali kirjoittaa: ”Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Jeesuksessa Kristuksessa, joutuvat vainottaviksi.” Ja hän rohkaisee uskovia elämään niin, ”että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.” (2Tm.3:12-17).
Annikki. Pieni tarkennus sanan ”ecclesia”.
Sana on klassisessa kreikassa tarkoittanut torilla pidettävää kansankokousta. (Siis ulkona, kotikoloista pois kutsuttuna.)
Kun sana sitten käytettiin Vanhan testamentin Israelin kansan vastineena, niin se tarkoitti koko kansaa yhteisenä kansana.
Jotta sana kreikkalaisten keskuudessa tehtävän lähetystyön aikana ei sekaantuisi mihin tahansa torikokoukseen, niin alettiin puhumaan kyriake ecclesia, Herran kansa.
Tästä on sitten eri kielissä tullut erilaisia kirkko -sanoja, toiset ovat alkaneet käyttää sanaa ”kirkko” kuten suomessa toiset taas sanaa kuten ” église ” ranskaksi. Kaikissa näissä kysymys on yhtä järjestäytyneestä laitoksesta kysymys kuin Vanhan testamentin aikana oli kysymys Israelin kansasta Jumalan kansana.
Ek-kleesia tarkoittaa kirjaimellisesti pois, erilleen kutsumista ja erilleen kutsuttua joukkoa. Sanan käyttö antiikin kreikkalaisessa kontekstissa on varmaan niin kuin Roto esittää: torikokous. Evankeliumien Jeesus sen sijaan kutsui seuraajiaan erilleen, ulos joukosta ja valtavirrasta.