2017 – muutamia vuoden pyöreitä (moni)satavuotisia

Miten montaa eri pyöreävuotista voi juhlia ensi vuonna?

Ainakin reformaation 500-vuotisjuhlallisuudet ansaitsevat paikkansa.

Ja mikäli historiasta oikein muistan, niin ensi vuonna myös Turun arkkipiispan virka juhlistaa 200-vuotispäiviään. Juuri kaksisataa vuotta sitten reformaation 300-vuotisjuhlissa tsaari Aleksanteri I korotti silloisen Turun piispa Jakob Tengströmin arkkipiispaksi.

Eikä kotimaamme 100-vuotisjuhlallisuuksia, itsenäisen Suomen satavuotista tule unohtaa.

Mutta milloin syntyi Suomen evankelis-luterilainen kirkko sellaisenaan itsenäiseksi kirkoksi? Piispa Tengström ainakin oli venäläisten vallattua eteläisempää Suomea kannattamassa venäläisvaltaa ja eikä historiasta kannata unohtaa juuri venäläisajan merkitystä: autonomia, jota ei ollut Ruotsin vallan alaisuudessa; myöhemmin kansalliskieli sai virallisen aseman; omat maakunta(valtio)päivät; oma luterilainen kirkko eikä osa Ruotsin kirkkoa.

Syntyikö Suomen evankelis-luterilainen kirkko sellaisenaan Suomen sodan tuoksinassa 1808-09? Vaiko vasta arkkipiispanviran perustamisessa? Arkkipiispan viran perustamisvuotta kannattaa se, että vanhojen kirkkojen johdossa istuu arkkipiispa. Mutta jos kirkon synnyn sijoittaa ensimmäiseen vaihtoehtoon, synttäreitten juhlinta on pahasti myöhässä – tai jos se tapahtui vuonna 1817, on 200-vuotisjuhlien aika nyt.

Niin, mitä muita pyöreitä satavuotisia ensi vuonna juhlitaan? Nämä itse osaan nyt listata.

  1. Sanonta ”Ruotsin vallan alla” sisältää nationalistisen näkökulman. Ikään kuin kansallisvaltio Ruotsi olisi alistanut kansallisvaltio Suomen. Itse asiassa kumpaakaan ei ollut meidän tarkoittamassamme mielessä. Oli kuningaskunta, jonka itäinen osa oli nykyinen Suomi ilman Lappia ja läntinen osa suurin piirtein nykyinen Ruotsi. Kansallisvaltio Ruotsi syntyi vasta 1800-luvulla.

    Kirkollisesti Haminan rauhan jälkeen kaksi itäistä hiippakuntaa, Turku ja Porvoo, irtosi Ruotsin kirkosta ja Uppsalan arkkipiispasta. Silloinkaan Suomen kirkkoa ei varsinaisesti perustettu eikä edes reformaatiossa, vaan kirkko elää vuosisataista jatkumoa.

  2. Olet aivan oikeassa Teemu. ”Ruotsin vallan alla” on niin totuttu termi, ettei sitä oikein osaa ajatella kriittisesti. Hyvä, kun huomautit. Vuoteen 1809 asti Suomi oli Ruotsia, Itämaa, kuten vanhastaan sanottiin.

    Suomen kirkko kantaa 850-vuotista perintöään katoliselta ajalta alkaen. Ei kirkko missään vaiheessa kadonnut, vaikka muuttuikin 1500-luvulla luterilaiseksi. Silti mietin, että milloin Suomen kirkko hallinnollisesti ”itsenäistyi”, vai miten sen paremmin voisi sanoa. Vuonna 1809 kuitenkin katkesi kirkkohallinnolliset yhteydet Ruotsiin, jolloin pystyi sanomaan ”Suomen kirkko”.

Hassinen Ville
Hassinen Ville
Kuopiolaissyntyinen ja neljänkymmenen alkupuolella oleva seurakuntapappi ja sivutoiminen tutkijanplanttu. Aikansa Pohjois-Karjalan laulumaita kierreltyään olen palannut kotiseuduilleni vaatimattomien (ja niitten oekeetten) ihmisten pariin Savoon Kuopion kupeeseen seurakuntapapiksi. Kirjoittelen osin seurakuntatyön näkökulmasta, milloin sitten eksyn naputtelemaan pohdiskellen ja sukeltelen syvempiin uomiin.