Bangladeshin-lähetti Aili Maria Manninen: ”Jeesuksen käsiin saa myös väsyä”

Lähetysyhdistys Kylväjän Bangladeshin-lähetti Aili Maria Manninen palkittiin reilu viikko sitten seurakuntatyön kultaisella ansiomerkillä. Kirkkopalvelujen myöntämä ansiomerkki luovutettiin Tapiolan seurakunnassa sunnuntaina pidetyssä kiitosjuhlassa, jossa myös moni seurakunnassa vapaaehtoistyötä tehnyt sai hopeisen tai kultaisen ansiomerkin.

– Tapiolan seurakunta halusi kiittää Aili Maria Mannista hänen yli 30-vuotisesta työstään Bangladeshissa. Tästä 20 vuotta hän on toiminut Tapiolan seurakunnan nimikkolähettinä haasteellisessa ympäristössä, kertoo seurakunnan lähetyssihteeri Hannele Lehtinen Kylväjän tiedotteessa.

Ensimmäiselle työkaudelleen Bangladeshiin Aili Maria Manninen lähti vuonna 1987. Sitä ennen hän oli jo kuitenkin ollut kolmen kuukauden jakson maassa vuonna 1981. Hänen mielessään ei siinnellyt elinikäinen ura lähetyksen palveluksessa, mutta niin vain kävi.

– Menin Bangladeshiin, kun tarvetta oli. Jumala valitsi minut tähän työhön, ja elämäni on ollut rikkaampaa, kuin itse osasin suunnitella. Usein lähtö Suomesta oli vaikea, mutta uskollisuus työssä on tärkeää. Karttunut kielitaito ja kokemus velvoittavat, ja niiden myötä työ ja elämä kohdemaassa helpottuivat, Manninen kertoo.

Viimeisimmältä työkaudeltaan Aili Maria palasi maaliskuussa 2016. Työkausien väleissä hän on työskennellyt Kylväjän palveluksessa Suomessa kertoen seurakunnissa Kylväjän työstä Bangladeshissa.

– Työkaudet jaksottavat lähetin elämää ja meillä läheteillä on, toisin kuin kansallisilla työntekijöillä, etuoikeus päästä kotimaahan rentoutumaan. Kiitos lähettäjille ja lähettävälle seurakunnalle!

– Lähetin elämän vaikeuksista ja uhrautumisesta puhutaan. Uskominen ei ole lähetille helpompaa kuin muillekaan, joten on hyvä tukeutua isien opetukseen ja seurakunnan tukeen. Eniten uskollisuutta kysytään lähettäjältä, joka oman elämänsä arjen ja vaikeuksienkin keskellä muistaa kaukana olevaa lähettiä, Manninen sanoo.

Kehitysyhteistyöllä naisten asemaa paremmaksi

Bangladeshissa ilmasto on vaikea, naisen asema huono, väestönkasvu nopeaa ja aliravitsemusta on paljon. Terveyspalveluja, työtä ja koulutusta ei ole riittävästi. Maa on kooltaan alle puolet Suomen koosta, mutta siellä asuu noin 160 miljoonaa ihmistä. Se on yksi maailman tiheimmin asutuista ja köyhimmistä maista.

Aili Maria Manninen on työskennellyt Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuetuissa hankkeissa Bangladeshiin rekisteröidyn kansalaisjärjestön BLM-F:n yhteydessä. Hän kokee kehitysyhteistyön mielekkääksi.

– Jokaisen ihmisen tarpeita kunnioittavana kehitystyö tarjoaa tilaisuuden paikallisen väestön luottamuksen saavuttamiseksi ja luo edellytyksiä kristilliselle lähetystyölle, sillä vain Jeesuksen sovitustyön kautta ihmisellä on iankaikkisen elämän toivo.

Ensimmäiset 10 vuotta Aili Maria työskenteli terveysohjelmassa. Vuoden 2000 alussa hän siirtyi naistyöhön tukien naisia lisätulojen hankkimisessa muun muassa kädentaitoja opettaen.

Vuosina 2009–2016 hän oli vastuussa kyläyhteisöjen kehittämisohjelmasta. Siihen sisältyi toimintaa ja opastusta muun muassa käsityötaitojen, kotieläinohjelman, tulojenhankkimisen, hygienian ja vesihuollon asioissa. Projektityössä monipuolisesta osaamisesta on ollut hyötyä.

– Kaikkea saamaani perustason ammatillista koulutusta sairaanhoidon, käsitöiden, liiketalouden ja tiedotuksen aloilta olen voinut hyödyntää työssäni. Työympäristö on erilainen ja ihmiset puhuvat eri kieltä, mutta työ on ollut varsin arkista, usein tietokoneen äärellä tai hallinnollisissa kokouksissa istumista, Manninen kertoo.

– Laitoin olkapääni yhteisen ikeen alle ilman suuria tavoitteita. Jumala hoitaa ja kantaa työssä ja vaikeuksien keskellä. Luottamus Jumalaan on teidän väkevyytenne, sanoo Raamattu.

Projektityön ohella Aili Maria Manninen osallistui Kylväjän tukeman kansallisen Bangladeshin luterilaisen ELCB-kirkon toimintaan, hallinnolliseen työskentelyyn ja koulutukseen. Pienessä kirkossa on noin 1 000 jäsentä. Koko maan väestöstä kristittyjä on vain puoli prosenttia ja heidän asemansa köyhyyden ja muiden uskontojen puristuksessa on tukala.

Tällä hetkellä Manninen työstää alkusyksystä julkaistavaa kirjaa Bangladeshin-työn neljästäkymmenestä vuodesta.

– Meidän välittämisemme kautta Jumala osoittaa rakkauttaan hädänalaiselle lähimmäiselle. Kun tulemme autetuksi, jaksamme auttaa muita. Antaessaan lähetyskäskyn Jeesus lupasi olla kanssamme joka päivä. Tänäänkin on se päivä, ja saamme myös väsyä Hänen käsiinsä. Hän kantaa ja rohkaisee, antaa uusia voimia päivä kerrallaan, Manninen toteaa.

Kylväjä on Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka lähettää lähetystyöntekijöitä erityisesti sinne, missä on vähän tai ei lainkaan kristittyjä ja kirkkoja. Kylväjä sitoutuu kokonaisvaltaiseen lähetysnäkemykseen, johon kuuluu evankeliumin julistaminen sekä yhteisöjen elinolosuhteiden kohentamiseen ja kestävään kehitykseen tähtäävä palvelu.

Kuva: Lähetysyhdistys Kylväjä

Edellinen artikkeliKyläläiset taistelevat talkoilla päiväkerhon puolesta Etelä-Pohjanmaalla
Seuraava artikkeliTurkuun perustettu monitieteinen kristinuskon tutkimuskeskus

Ei näytettäviä viestejä