Kaikella rakkaudella -kirjassa toimittaja Jeanette Östman kirjoittaa kokemuksistaan lapsen syntymästä rekisteröityyn parisuhteeseen. Kirkkoherranvirastosta saapuneessa lomakkeessa lapsi määriteltiin ”avioliiton ulkopuolella syntyneeksi”.
Pian lapsen syntymän jälkeen tuoreet vanhemmat saivat postissa lomakkeen, johon piti täyttää lapsen nimi, ja palauttaa lomake joko maistraattiin tai kastavalle papille. Kirjeessä oli mukana myös kirkkoherran onnittelukirje, ja siihen oli painettu seurakunnan yhteystiedot.
Östman kuvailee Kaikella rakkaudella -kirjaan kirjoittamassaan tekstissä, kuinka lappuun oli valmiiksi kirjoitettu suurin kirjaimin lapsen perheoikeudellinen asema: utomäktenskaplig, syntynyt avioliiton ulkopuolella. Östman on vaimonsa kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa ja koki muotoilun loukkaavana.
”Miten valtio voi antaa osan väestökirjanpidostaan instituutiolle, joka ei hyväksy kaikkia niitä perhemuotoja, jotka valtio tunnustaa, kuten avoliittoa ja rekisteröityä parisuhdetta? Eikö lomakkeisiin mitenkään voi päivittää useampia vaihtoehtoja kuin kaksi ja lopettaa kasvavan väestönosan loukkaaminen?”, Östman kysyy tekstissään.
Lomake lähetetään kirkkoon kuuluville vanhemmille kirkkoherranvirastosta. Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisteristä kerrotaan, että seurakunnat käyttävät väestörekisterikeskuksen tarjoamaa lomaketta. Helsingin maistraatista vahvistetaan sama: vaihtoehtoja lapsen perheoikeudellisen aseman määrittämiseen on aina vain kaksi vanhempien uskonnosta riippumatta, avioliitossa tai avioliiton ulkopuolella syntynyt.
– Kysymykseni on edelleen ajankohtainen, vaikka vaihtoehtojen vähyys ei johdukaan kirkosta. Se, että myös valtio antaa vain nämä vaihtoehdot, on vielä mielenkiintoisempaa, Jeanette Östman sanoo puhelimessa.
Östmanin mielestä sitä, miten erilaisia perheitä ja erityisesti lapsia määritellään, pitäisi modernisoida. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2012 jo 41,5 % lapsista syntyi avioliiton ulkopuolelle.
Kysymys koskee myös niitä heteropariskuntia, jotka eivät ole avioliitossa.
– Ei se ole hauskaa, kun saa tällaisen viestin kotiin. Ruotsiksi ilmaus, utomäktenskaplig, on vanhanaikainen ja stigmaattinen, siihen liittyy myös häpeää, Östman kertoo.
– Isovanhempieni sukupolvelle oli hyvin häpeällistä jos syntyi ett utomäktenskapligt barn. Ilmaisu on tarpeeton ja loukkaava. Lapsen saaminen avioliiton ulkopuolella ei ole nykyään häpeällistä, mutta silti vanhanaikaista ilmaisua käytetään.