Sateenkaarimessu Helsingin Alppilan kirkossa kokosi tavallista enemmän väkeä, kun ensimmäistä kertaa messun historiassa saarnaajana oli piispa. Irja Askolan saarnan aiheena oli kertomus Jeesuksesta, joka kävelee veden päällä (Matt. 14: 22-33).
– Tänään Alppilan kirkossa on juuri nyt paljon tietoa ja kokemusta siitä, mitä on olla myrskyn silmässä, Askola aloitti saarnansa.
Askola keskeytti puheensa kaksi kertaa pyytämällä seurakuntaa miettimään hiljaisuudessa evankeliumitekstin esiin nostamia teemoja. Ensimmäisen hiljaisuuden aikana muisteltiin ”kuka on auttanut meitä, itse kutakin, kohtaaman myrskymme”.
Toisen hiljaisuuden teeman oli luottamus.
– Mitä mahtaisi tapahtua, kun sallimme luottamuksen laskeutua keskuuteemme; aavistaisimme yössämme kajastavan aamun ja väistyvät pilvet, Askola johdatteli hiljaisuuteen.
Saarnassa toistuivat sanat Jeesuksen sanat ”älkää pelätkö”.
Ehtoollisen aikana maljat loppuivat kesken, sillä paikalla oli paljon arvioitua enemmän seurakuntaa. Liturgi Jaana Partti tuli alttarilta pois ja piispa Irja Askola jakoi yksin ehtoollista kastamalla leivän viiniin.
– Tämä oli hyvin lämminhenkinen tilaisuus. Se veti väkeä enemmän kuin joulukirkko, hymyili Jukka Vesa messun jälkeen. Vesa on Kallion seurakuntaneuvoston varajäsen ja käynyt usein Sateenkaarimessussa.
– Totta kai piispa toi väkeä paikalle. Askola puhuu aina ihmisille suoraan ja sydämellisesti, Vesa kommentoi saarnaa.
Lue myös kommenttiblogi Sateenkaarimessusta
Lue myös Askola: Arvostan suuresti Sateenkaariyhteisön toimintaa