Satavuotiaan Suomen juhlavastaanotolle Presidentinlinnaan saapui tavallisen itsenäisyyspäivän tapaan joukko uskonnollisten yhteisöjen edustajia. Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta kutsuvieraslistalla olivat kaikki nykyiset piispat ja entiset arkkipiispat puolisoineen.
Piispat aloittivat perinteiseen tapaan Esplanadin puolelta sisään tulleiden vieraiden kättelyjonon. Lisäksi presidentin vastaanotolle asteli Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen, joka saapui puolisonsa Anja-Tuulikki Huovisen kanssa Linnaan Mariankadun puolelta.
Kotimaa24 kysyi kaikilta nykyisiltä piispoilta kokemuksia itsenäisyyspäivän vietosta Linnassa ja koko Suomessa. Torstaiaamuna tunnelmistaan kertoivat Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen ja kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Keskusteluja lohenkalastuksesta uskonnonvapauteen
Seppo Häkkinen sanoo arvostavansa suuresti sitä, että piispat ovat saaneet kutsun itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle Linnaan.
– Minulle osallistuminen Linnan juhliin on osa piispan viranhoitoa. Piispojen tehtävä on edustaa kirkkoamme ja näkyä piispan juhlapuvussa muiden juhlaan kutsuttujen keskellä.
Tänä vuonna Häkkinen kertoo tavanneensa Linnassa oman hiippakuntansa väkeä, politiikan, Puolustusvoimien ja valtionhallinnon johtoa sekä kulttuurin edustajia.
– Joitakin työasioita tuli samalla hoidettua.
Piispa Kaarlo Kalliala osallistui Linnan juhlien ohella itsenäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa. Päivän aikana käymistään keskusteluista hän mainitsee kohtaamiset 99-vuotiaan sotaveteraanin kanssa sekä Kuwaitin suurlähettilään Abdulaziz A. Aladwanin ja Turkin suurlähettilään Adnan Basagan kanssa.
– Mieleen jäi 99-vuotiaan veteraanin ajatus, ettei kaunan ja katkeruuden vaaliminen vie minnekään. Hän sanoi, että jos tulee suru puseroon, pitää vaihtaa pusero.
Suurlähettiläiden kanssa Kalliala kertoo puhuneensa uskontojen kohtaamisesta, uskonnonvapaudesta ja yhteiskuntarauhan rakentamisesta.
Kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoo keskustelleensa saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion kanssa lohenkalastuksesta, taloustieteen Nobel-voittajan Bengt Holmströmin kanssa koulutuksen merkityksestä Suomen taloudelle ja kansanedustajien kanssa sopimussotilaista ja alkoholilaista. Särkiön keskustelukumppaneita olivat myös rintamalotta Maila Virkkunen, Cantores Minores -kuoron johtaja Hannu Norjanen ja Suomen Vapaakirkon kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen.
Linnan juhlien tunnelmaa piispat kuvailivat tavanomaisen iloiseksi. Erikseen mainittiin tarjoilut, joissa näkyi tällä kertaa maakuntien perinteiden kautta koko Suomi.
– Tarjoiluissa löysin uusia makuja, kuten mustamakkarapuolukkaleivos, savusaunatee ja ruispiparit, Pekka Särkiö totesi.
Myös poikkeusohjelmana Linnan juhliin kuulunut kuorolaulu ilahdutti piispoja.
Juhlavuosi yllätti ja liikutti
Satavuotiaan Suomen juhliminen pitkin vuotta ja juhlinnan huipentuminen Suomen itsenäisyyspäivänä saa kokonaisuudessaan piispoilta kiitosta.
Pekka Särkiö yllättyi juhlinnan monipuolisuudesta.
– Kunnat, seurakunnat, järjestöt ja yksityiset olivat todella panostaneet juhlan huomioon ottamiseen.
Itsenäisyyspäivänä Särkiön ohjelmaan kuuluivat saarna Helsingin Malmin kirkossa ja juhlapuhe Hyvinkää-talossa.
Seppo Häkkinen sanoo vuoden mittaisen juhlinnan osoittavan, että isänmaa on tärkeä ja yhteinen hyvinkin erilaisille ihmisille ja ihmisryhmille.
– Olen iloinen siitä, että yhtäältä veteraanisukupolvien merkitys on ollut vahvasti esillä, toisaalta lapset ja nuoret on haluttu mukaan korostetulla tavalla, sillä heissä on maamme tulevaisuus.
Häkkinen pitää erityisen onnistuneena juhlavuoden teemaa ”Yhdessä”. Tämän asenteen varassa kansakunta on hänen mukaansa selviytynyt itsenäisenä ja vapaana vuosisadan ajan. Sama asenne on syy siihen, että pohjoismainen sivistysvaltio ja hyvinvointiyhteiskunta on saatu rakennettua.
Häkkinen toteaa, että erilaisten näkemysten keskellä tarvitaan itsenäisyyden juhlavuoden näkyä.
– Tällaista yhdessä yhteiseksi hyväksi tekemisen henkeä nyt kaivataan. Se vie meitä samalla lähemmäs toinen toistamme ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta.
Kaarlo Kallialan mielestä Suomen satavuotisjuhla liikutti ihmisiä tavallisia itsenäisyyspäiviä enemmän.
– Liikuttamisella tarkoitan toisaalta ihan vain sitä, että ihmiset lähtivät liikkeelle, kävelemään ja erilaisiin juhlatilaisuuksiin. Toisaalta he olivat liikkeellä juuri siksi, että median keskustelu itsenäisyydestä ja sen saavuttamisesta on liikuttanut mieliä. On tullut aiempaa selvemmäksi, kuinka suuri ja hämmästyttävä saavutus tämä tällainen Suomi on, Kalliala sanoo.
Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat saapuivat kättelemään tasavallan presidentti Sauli Niinistöä Presidentinlinnassa. Etualalla Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi puolisonsa Hannele Salmen kanssa.
Lue myös:
Arkkipiispa itsenäisyyspäivänä: Osaammeko tunnistaa, missä valta kääntyy hiljaiseksi väkivallaksi?