Kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan mietintö avioliittolaista on valmistunut. Edustaja-aloitteessa pyydettiin muun muassa arvioimaan uuden avioliittolainsäädännön seurauksia kirkolle.
Uusi vuonna 2017 voimaan astuva avioliittolaki ei sinänsä vaadi uskonnollisia yhdyskuntia muuttamaan avioliittokäytäntöään.
Yleisvaliokunnan mielestä kirkon avioliittokäsitys on riittävästi selvitetty jo aiemmissa kirkon dokumenteissa. Valiokunnan mukaan avioliittolain muuttuminen ei muuta kirkollista vihkimistä koskevaa lainsäädäntöä tai käytäntöä. Papilla säilyy oikeus vihkiä avioliittoon kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan määräysten mukaan. Hänelle ei synny oikeutta vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja.
Valiokunta ei näe perusteita laajamittaisen selvitystyön käynnistämiseksi avioliittolain seurauksista kirkolle. Kirkon avioliittokäsitys on ilmaistu Katekismuksessa, Kirkkokäsikirjassa sekä useissa selvityksissä ja mietinnöissä. Niissä avioliittoa pidetään miehen ja naisen välisenä.
Valiokunta pitää selvitettynä myös sitä, että pappi on avioliittolain, kirkkolain ja kirkkojärjestyksen nojalla velvollinen toimittamaan kirkollisen vihkimisen kirkkokäsikirjan mukaisesti. Muulla tavoin toimiminen olisi vastoin pappisviran velvollisuuksia.
Väärin vihitty, silti pätevä?
Valiokunta nimeää kaksi selvitettävää oikeudellista kysymystä. Ensinnä on tehtävä selkoa, kuinka maistraatti rekisteriviranomaisena tutkii ja valvoo kirkollisten vihkimisten oikeellisuutta ennen avioliiton rekisteröimistä ja kuinka mahdollinen virhe vaikuttaa avioliiton rekisteröimiseen.
Toinen asia on avioliiton pätevyyden arviointi, jos pappi vihkii samaa sukupuolta olevan parin.
Valiokunnan mukaan on selvää, että kirkko määrittelee itse avioliiton edellytykset. Sen sijaan on epäselvää, pitäisikö yhteiskunta kirkon määräysten vastaisesti solmittua avioliittoa pätevänä.
Valiokunta toteaa, että iIman vihkioikeutta toimitettu avioliitto on mitätön, mutta virheellisesti toimitettu kirkollinen vihkiminen voi saada lain suojan virheestä huolimatta. Tässä tapauksessa olisi myös arvioitava, onko virheen tuottamuksellisuudella vaikutusta asiaan. Mahdollinen kysymys on niin ikään, kuinka valtio jatkossa suhtautuu uskonnollisten yhteisöjen oikeuteen antaa määräyksiä kirkollisten vihkimisten edellytyksistä.
Yleisvaliokunta esittää, että kirkolliskokous lähettäisi nämä asiat kirkkohallitukselle oikeudellista selvitystä varten.
Skotlannista akvaariomalli
Piispainkokousta valiokunta pyytää antamaan seurakunnille ja papistolle selonteon kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen aikaisempiin lausuntoihin perustuvasta avioliittokäsityksestä, kaikkien ihmisten luovuttamattomasta ihmisarvosta ja papin velvollisuuksista.
Lisäksi valiokunta pyytää kirkkohallitusta valmistelemaan keskustelumallin ja aineiston, jonka avulla avioliitosta eri tavoin ajattelevat voivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käymään rakentavaa keskustelua. Yleisvaliokunnan jäsen Antti Siukonen pitää blogissaan tätä pontta esityksen merkittävimpänä.
Ponnen taustalla on Skotlannin episkopaalisen kirkon vastaavankaltainen tilanne, jossa he ovat käsitelleet asiaa Cascade conversations -mallin kautta. Malli on toteutunut siellä kolmepäiväisenä keskusteluna, jossa yhdistyvät yhteinen rukous ja akvaariokeskustelut. Keskusteluissa ei ole pyritty pääsemään lopputulokseen, vaan tavoitteena on ollut etsiä ymmärrystä toisten näkökannoille.
Neljäntenä kohtana yleisvaliokunta pyytää kirkkohallitusta ryhtymään toimenpiteisiin tutkimuksen julkaisemiseksi avioliitto- ja perhekäsityksestä.
Yleisvaliokunnan puheenjohtaja on piispa Jari Jolkkonen. Poikkeuksellista on, että yleisvaliokunta on liittänyt mietintönsä loppuun myös kirjallisuusluettelon.
Kirkolliskokous käsittelee asiaa tällä viikolla yleisvaliokunnan mietinnön pohjalta.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
”Kirkkolaki ei tunne tuomiokapitulin ohjaustoimivaltaa kirkollisten toimitusten suhteen”
Hiippakuntadekaani: Kirkko voi vihkiä nais- ja miespareja – kapitulin ohjeistus riittää
Lain mahdollisuus samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen hämmentää kirkkoa