Tänä vuonna useat suuremmat kaupunkiseurakunnat joutuvat paikkaamaan budjetissaan normaalia suurempaa aukkoa. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymä menettää verotuloja viisi miljoonaa euroa ja Espoo lähes kaksi miljoonaa euroa. Väkilukuun suhteutettuna yksi suurimmista menettäjistä on kuitenkin Rauman seurakunta, jossa vähennystä on 530 000 euroa.
Syynä on vuoden alusta muuttunut uusi rahoitusmalli, jolla valtio osallistuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin. Niitä on aikaisemmin rahoitettu kirkolle osoitetulla yhteisöveron tuotto-osuudella, mutta vuoden 2016 alusta yhteisöveron osuudesta on luovuttu ja sen tilalle on tullut valtion budjettiin sisältyvä suora rahoitus.
Uusi rahoituslaki selkiinnyttää jo aikaisemmin voimassa ollutta työnjakoa kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksessa.
– Uudessa rahoitusjärjestelmässä valtion korvaus on laissa selkeästi kohdistettu kolmeen kirkon yhteiskunnalliseen tehtävään eli hautaustoimeen, väestökirjanpitotehtäviin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan suojeluun, sanoo kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo.
Valtion korvaus määräytyy kunnan väkiluvun mukaan
Suurin muutos on valtionrahoituksen jakoperusteessa. Koska evankelis-luterilaiset seurakunnat vastaavat pääosin hautausmaiden ylläpidosta myös kirkkoon kuulumattomien osalta, määräytyy valtionkorvaus kunnan eikä seurakunnan väkiluvun mukaan.
– Uusi jakojärjestelmä on siinä mielessä oikeudenmukainen, että raha jaetaan objektiivisin perustein niihin tehtäviin, joihin laki edellyttää, Keskitalo sanoo.
Hautaustoiminen lisäksi uusi rahoituslaki muuttaa myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkollisten rakennusten suojeluun tarkoitettuja korvauksia. Avustusta on haettava erikseen kirkkohallitukselta, tarkemmat perustelut ja ohjeet löytyvät Kirkkohallituksen yleiskirjeestä.
Käytännössä muutos koskee noin 114 miljoonan euron suuruisen valtion potin jakamista uudella tavalla. Kokonaisuutena valtion rahoitus säilyy suunnilleen samalla tasolla kuin yhteisöveron tuotto. Seurakunnat, joiden alueella on ollut paljon yhteisöveroa maksavia yrityksiä, häviävät rahanjaossa ja seurakunnat, joille yhteisöveron tuotto on ollut vähäistä, saavat jonkin verran lisää.
Kirkkohallituksen yleiskirjeen liitteenä olevan listauksen mukaan suurimmalle osalle seurakunnista muutoksella ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.
Helsingin seurakuntayhtymä sopeuttaa talouttaan 15 miljoonaa euroa
Muutamissa seurakunnissa kysymys ei kuitenkaan ole ihan pikkurahoista. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymässä yhteisöveron tuotto on vaihdellut vuosittain 16-20 miljoonan euron välillä. Tälle vuodelle uusi rahoitusmalli tuo 12,1 miljoonaa euroa valtion korvausta.
– Viime vuoteen verrattuna tuottojen vähenemisen nettovaikutus on noin viisi miljoonaa euroa. Kyllä tämä on vaikuttanut siten, että kaikilla tasoilla joudutaan arvioimaan toimintaa ja henkilöresursseja uudella tavalla, sanoo seurakuntayhtymän hallintojohtaja Jussi Muhonen.
Hautausmaat ja hautaukset tullaan toki tulevaisuudessakin hoitamaan ja kirkot korjaamaan, mutta kysymys on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Samanaikainen talouden ja työllisyyden yleinen heikkeneminen sekä kirkon jäsenmäärän lasku ovat Muhosen mukaan johtaneet siihen, että Helsingin seurakuntayhtymä joutuu seuraavien kolmen vuoden aikana sopeuttamaan talouttaan 15 miljoonalla eurolla.
Kovin paljon seurakunnilla ei ole liikkumatilaa säästöjen toteuttamisessa, sillä ylivoimaisesti suurimmat menoerät vähän yli 100 miljoonaa euroa budjetissa tulevat henkilöstöstä ja kiinteistöjen ylläpidosta.
Muhonen harmittelee sitä, että seurakuntahallinnon rakenneuudistus kaatui kirkolliskokouksessa. Yhden työnantajan malliin siirtyminen olisi helpottanut talouden sopeuttamista, kun työvoimaresursseja olisi voitu siirtää yhtymän sisällä joustavammin. Nyt sopeutustoimet pitää hoitaa vaikeamman kaavan mukaan seurakuntakohtaisesti.
– Irtisanomisiin ja yt-neuvotteluihin tuskin vielä on tarvetta, sillä henkilöstön vähentäminen voidaan toistaiseksi hoitaa luonnollisen poistuman ja eläköitymisen kautta, Muhonen sanoo.
Espoossa saatetaan joutua nostamaan kirkollisveroa
Suuriin menettäjiin kuuluu myös Espoon seurakuntayhtymä. Uudessa rahoitusmallissa aikaisempi noin seitsemän miljoonan euron yhteisöverotuotto vähenee lähes kahdella miljoonalla eurolla. Se on merkittävä summa yhtymän 50 miljoonan euron käyttötalousbudjetissa.
Hallintojohtaja Risto Hämäläinen arvioi, että jos taloustilanne jatkuu myös muilta osin kireänä, edessä saattaa jollain aikavälillä olla tarve kirkollisveroäyrin nostamiseen nykyisestä yhdestä prosentista. Ensisijainen tavoite on kuitenkin menojen karsiminen: kolmen seuraavan vuoden aikana toteutetaan vuotuisen kustannustason alentaminen käyttötalouden osalta noin 4,8 miljoonalla eurolla vuoden 2018 loppuun mennessä.
Hämäläinen myös muistuttaa, että kirkon pidemmän aikavälin strategiassa tavoitteena on nostaa hautaustoimen taksoja vastaamaan todellisia kustannuksia.
– Tähän tavoitteeseen on tosin vielä matkaa ja mahdolliset korotukset tulevat olemaan joka tapauksessa maltillisia, Hämäläinen sanoo.
Hautaustoimen kustannuksia keventää Espoossa viime vuosina tapahtunut nopea siirtyminen arkkuhautauksista tuhkauksiin. Se helpottaa erityisesti hautausmaiden maankäyttöä, sillä paineita uusien hautausmaiden perustamiseen ei näillä näkyminen ole, vaikka hautausten määrä sinänsä on lähivuosikymmeninä kasvussa.
– Etenkin pääkaupunkiseudulla uusien hautausmaiden perustaminen olisi todella kallista, Hämäläinen sanoo.
Tuhkauksien lisääntyminen vähentää hautausten kustannuksia myös Raumalla
Väkimäärään nähden suhteellisesti suurimpia häviäjiä uudessa rahoitusmallissa on Rauman seurakunta. Kaupungin alueella toimii suuria teollisuusyrityksiä, joiden maksama yhteisövero on ollut myös seurakunnalle tärkeä tulonlähde.
Yli 530 000 euron pudotus 7,5 miljoonan euron käyttötalousbudjetissa on merkittävä 32 000 jäsenen seurakunnassa. Talousjohtaja Marko Haapasaaren mukaan ilman aikaisempiin säästöihin perustuvia rahoitustuottoja talous jäisi selvästi negatiiviseksi.
– Rahoitustuottojen avulla saamme käyttökatteen pysymään positiivisena. Olemme myös pystyneet tekemään tälle vuodelle 180 000 euron säästöt, Haapasaari sanoo.
Hautaustoimen maksuja on pyritty korottamaan vuosittain 1-2 prosenttia vastaamaan kustannustason nousua. Hautausten kustannuspaineita helpottaa myös Raumalla siirtyminen tuhkauksiin.
– Meille valmistui krematorio vuonna 2008. Silloin tuhkausten osuus oli alle 30 prosenttia. Nyt vainajista tuhkataan lähes 60 prosenttia. Olemme myös pystyneet ottamaan vanhoja arkkuhautapaikkoja uudelleen käyttöön, Haapasaari sanoo.
Raumalla seurakunnan jäsenkehitys seuraa muun maan trendiä ja viime vuonna seurakunnasta erosi lähes 500 henkeä. Kaikkinensa talouden kiristyminen tarkoittaa toiminnan sopeuttamista, eikä henkilöstön vähennyksiltäkään voitane välttyä. Tavoite Raumalla on kuitenkin Haapasaaren mukaan selkeä: kirkollisveroäyri on tarkoitus pitää edelleen 1,25 prosentissa.
Oulu hyötyy uudistuksesta
Kaikissa seurakunnissa valtion rahoituksen muutos ei tuo yhtä synkkiä näkymiä. Yksi uuden mallin hyötyjistä on Oulun seurakuntayhtymä, jolle muutos tuo lähes miljoona euroa lisää tuloja edellisvuoteen verrattuna.
Hyöty on tosin laiha, jos sitä katsoo vähän pidemmälle historiaan, muistuttaa talousjohtaja Arja Ahonen. Parhaimmillaan yhteisöveron tuotto oli yli viisi miljoonaa euroa, mutta talouslaman kurimuksessa tuotto laski alimmillaan lähelle kahta miljoonaa euroa. Tälle vuodelle valtion rahoitus on 3,8 miljoonaa, joka on yli 12 prosenttia arvioidusta 29,8 miljoonan euron kirkollisverokertymästä.
– Kyllä tällä on varsin positiivinen vaikutus seurakuntayhtymän talouteen, Ahonen sanoo.
Talouden suunnittelua helpottaa myös se, että valtion rahoitus on paremmin ennakoitavissa kuin aikaisemmin hyvinkin paljon vaihdellut yhteisöveron tuotto. Se ei myöskään ole sidoksissa kirkosta eroamiseen, sillä valtion rahoitus maksetaan kunnan väkiluvun mukaan.
Ahonen tosin muistuttaa, että Oulussa kirkosta eroaminen on viime vuosina ollut suhteessa jopa kiivaampaa kuin Etelä-Suomessa. Vielä kirkkoon kuitenkin kuuluu Oulussa hieman enemmän kuin maassa keskimäärin eli 75,9 prosenttia.
– Olemme pyrkineet ennakoimaan laskevaa jäsenmäärää ja talouden kiristymistä luopumalla osasta kiinteistöjä ja korottamalla kirkollisveroäyriä maltillisesti 0,05 prosenttiyksikköä. Tälle vuodelle veroprosentti on 1,30 ja siinä pyrimme pysymään, Ahonen sanoo.
LYHYESTI:
• Valtio on korvannut evankelis-luterilaisen kirkon lakisääteisiä tehtäviä yhteisöveron tuotolla, mutta siitä on vuoden 2016 alusta luovuttu. Korvaus maksetaan jatkossa rahoituslain perusteella suoraan valtion budjetista.
• Vuonna 2016 valtion korvaus on 114 miljoonaa euroa, josta Kirkon keskusrahasto jakaa 107 miljoonaa euroa automaattisesti kuukausittain seurakunnille kunnan väkiluvun perusteella. Korvauksen määrä on 19,55 euroa/ kunnan jäsen/ vuosi. Tällä osuudella katetaan yleisten hautausmaiden kustannuksia.
• Korvauksesta viisi miljoonaa euroa käytetään hakemusten perusteella kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon ja kaksi miljoonaa varataan Kirjurin kehittämiseen.
• Muutokseen liittyen seurakuntien maksamia verotuskustannuksia alennetaan kuusi miljoonaa euroa ja seurakuntien maksama perusmaksu alenee 8,2 prosentista noin 7,5 prosenttiin. Maksulla katetaan kirkon yhteisiä toimintoja.