Seppo Häkkinen pitää mahdollisena, että Luther-säätiössä eli nyttemmin Lähetyshiippakunnassa toimivat Suomen luterilaisen kirkon papit voisivat eri hiippakunnissa menettää pappisoikeutensa.
– Kyllä tällainen tilanne on mahdollinen. Piispojen yhteisen kannanoton mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua lähetyshiippakunnan papistoon, Seppo Häkkinen sanoo Kotimaa24:lle.
– On hyvin valitettavaa, että tällaiseen skismaattiseen tilanteeseen on jouduttu. Piispan tehtävä on vaalia kirkon yhteyttä, mutta jossakin kulkevat rajat. Oman hiippakunnan perustaminen ja toisen piispan kaitsentaan siirtyminen on sellainen asia, että piispojen tehtävä on puuttua siihen. Samalla tunnen surua siitä, että emme ole pystyneet toimimaan kirkossa sillä tavalla, että Lähetyshiippakunnan toiminta olisi kanavoitunut rakentavasti kirkkomme sisällä, hän jatkaa.
Jos tuomiokapitulit ottaisivat pappisoikeudet pois Lähetyshiippakunnissa toimivilta luterilaisilta papeilta, noin kymmenen vuotta jatkunut keskustelu kirkon ja Luther-säätiön/Lähetyshiippakunnan suhteesta saisi eräänlaisen päätöksensä. Syntyisi entistä selkeämpi pesäero kirkon ja Lähetyshiippakunnan välille. Luther-säätiö perustettiin vuonna 1999. Julkisuuteen se nousi Kotimaa-lehden kerrottua 2004, ettei piispa Eero Huoviselle annettu ehtoollista Luther-säätiön jumalanpalveluksessa.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan vastaperustetun Lähetyshiippakunnan perustaminen ja rovasti Risto Soramiehen vihkiminen piispaksi tarkoittaa käytännössä oman uskonnollisen yhdyskunnan perustamista.
– Se on ottanut itselleen kirkon tuntomerkit, ja on siten erillään meidän kirkostamme, Mäkinen sanoo.
Muuttaako tilanne nykyisen Lähetyshiippakunnan suhdetta jollakin tavalla luterilaiseen kirkkoon?
– Asian muodollinen loppuun saattaminen olisi enemmän kuin tarpeellista, jotta ihmisille ei syntyisi sekaannusta esimerkiksi kirkollisten toimitusten yhteydessä, arkkipiispa vastaa.
Lähetyshiippakunnassa toimivien luterilaisten pappien asemasta Mäkinen toteaa, että piispat ovat yhdessä todenneet, että Suomen luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua Lähetyshiippakunnan papistoon.
– Linja tässä suhteessa on yhteinen ja selkeä. Toimenpiteet ovat kunkin piispan ja tuomiokapitulin asia.
Piispa Seppo Häkkisen kaitsennassa on kaksi pappia, jotka hänen mukaansa ilmeisesti kuuluvat Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon. Kun näiden pappien tilannetta tarkastellaan, juuri pappiskollegioon kuuluminen on Häkkisen mukaan merkitsevää.
– Lähetyshiippakunnan hiippakuntajärjestyksen mukaan heidän piispansa kaitsee hiippakunnan seurakuntia ja papistoa ja papit kuuluvat pappiskollegioon. Kyseessä on hengellinen ja hallinnollinen irrottautuminen luterilaisen kirkon piispoista. Ei voi olla yhtä aikaa kahden piispan kaitsettavana. Tämän vuoksi lähetyshiippakunnan pappiskollegioon kuuluminen on mielestäni yksi keskeinen kriteeri, Häkkinen toteaa.
Hän vetoaa kirkkojärjestykseen, jonka mukaan pappisvihkimyksessä ja erityisesti -lupauksessa pappi lupaa pysyä kirkon tunnustuksessa ja noudattaa sen lakia ja järjestystä toimien kirkon rakennukseksi.
– Papin toimiminen lähetyshiippakunnan tehtävissä on ilmeisessä ristiriidassa papilta odotettavan lojaalisuuden ja pappislupauksen kanssa. On selvää, että tällaisesta toiminnasta on omat seurauksensa.
– En voi enkä halua ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin. Mitään etukäteisratkaisua tai -päätöstä ei ole olemassa. Jokaisen papin kohdalla asia joudutaan selvittämään ja tutkimaan tapauskohtaisesti. Aina tämäntapaisissa asioissa keskustelen asianomaisen kanssa. Sen jälkeen todennäköisesti tuomiokapituli käsittelee asiaa, Häkkinen sanoo.
Arkkipiispan kaitsettavana ei ilmeisesti ole Lähetyshiippakunnassa toimivia luterilaisen kirkon pappeja. Piispa Kaarlo Kallialan kaitsennassa heitä todennäköisesti on. Heidän asiansa ei ole vireillä, mutta hiippakunnan lakimiesasessori Matti Mäkinen arvelee, että se tulee vireille. Myös hänen mukaansa sillä lienee merkitystä, kuuluuko hiippakunnan pappi Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon.
Lähetyshiippakunnasta on kerrottu aiemmin Kotimaa24:lle, että sen pappiskollegion papeista noin 15 on Suomen luterilaisen kirkon pappeja.
Lue myös: Kirkon piispojen lausunnot eivät yllätys Lähetyshiippakunnassa
Juhana Pohjola: Ihmettelen piispojen ”nyrkin heristelyä”
Kalliala: Lähetyshiippakunta aiheuttaa tuomiokapituleille töitä