Kotimaan vuoden uskontouutinen -kyselyssä oli aiheiden suhteen tavallista enemmän hajontaa. Eniten mainintoja sai kuitenkin kansanedustaja Päivi Räsäsen saamat syyteet kiihottamisesta kasanryhmää vastaan. Kysely on suunnattu median edustajille.
Räsäsen saamat syytteet liittyvät puheisiin ja kirjoituksiin homoseksuaalisuudesta. Samaan kokonaisuuteen kuuluu osaltaan myös Suomen Luther-säätiön silloisen asiamiehen ja Lähetyshiippakunnan nykyisen piispan Juhana Pohjolan saama syyte niin ikään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsäsen kirjoitus on julkaistu ja nähtävillä Luther-säätiön verkkosivulla.
Oikeudenkäynti Räsästä ja Pohjola vastaan alkaa tammikuussa 2022.
Sananvapauden ja vihapuheen rajavetoa
Kalevan toimittajan Minna Akimon mielestä Räsäs-tapaus on malliesimerkki asioiden enemmän tai vähemmän tahallisesta väärinymmärryksestä.
– Moni ajattelee, että jatkossa Raamatun siteeraaminen olisi kiellettyä. Näihinhän asia ei ole nyt eikä se tule olemaan sitä jatkossakaan.
Akimo pitää uskonnollista keskustelua osana laajempaa keskustelun polarisoitumista yhteiskunnassa. Tapaus Räsänen osoittaa hänen mielestään myös, että niin Räsäsen kannattajilla kuin hänen vastustajillaan on vielä matkaa puolitiehen vastapuolen ymmärtämisessä ja kunnioittamisessa.
– Räsäsen ympärillä käyty keskustelu konkretisoi sen, ettei kunnioittava ja arvostava keskustelu ole yksisuuntainen tie. Raamattuun syvästi nojaava ihminen ei voi vaatia kunnioitusta ja arvostusta pelkästään itselleen. Sama uskonnonvapaus ja mielipiteen vapaus koskee myös ihmisiä, jotka eivät jaa Raamatun arvomaailmaa, Akimo sanoo.
Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä sanoo, että historian tutkimuksen yksi keskeisiä periaatteita on asettaa aikakauden tapahtumat oman aikansa kontekstiin.
– Räsäsen tapauksessa tämä periaate on joko tarkoituksella tai tahattomasti unohdettu kokonaan. Syytteen nostaminen kertoo historiattomuudesta ja henkisen ilmapiirin kaventumisesta. Räsäsen sanomisista voi olla vapaasti eri mieltä, mutta sillä perusteella ei voi eikä pidä kaventaa hänen omaa sananvapauttaan, kommentoi Määttä valintaansa vuoden uskontouutiseksi.
Kyrkpressenin päätoimittaja Nicklas Storbjörk pitää Räsäsen saamia syytteitä kotimaisena uutisen, joka on herättänyt eniten kansainvälistä huomiota.
– Mutta kiinnostavampaa kuin se, että valtionsyyttäjä päätti nostaa kanteen, on kuitenkin se, mihin tulokseen oikeuslaitos päätyy. Miten oikeus perustelee vapauttavan tai langettavan tuomion? Tässähän päätetään siitä, mihin vedetään sananvapauden ja vihapuheen raja.
Storbjörk pitää kysymystä haasteellisena.
– Se, mikä tulkitaan vihapuheeksi, vaatii myös vastaisuudessa tapauskohtaista harkintaa. Tämänhetkisessä keskustelussa kirkon kannasta samaa sukupuolta olevien avioliitoihin nämä päätökset ovat – ainakin mitä lehden mielipidekirjoituksiin tulee – jatkuva haaste lehtien toimituksille.
Tampereen seurakuntien Silta-lehden päätoimittaja Kirsi Airikka pitää myös Räsäsen syyteitä vuoden uskontouutisena.
– Asian ja syytteiden nostaminen on tärkeä asia, koska vihapuhe on nykyisin erittäin yleistä yhteiskunnassamme.
Myös Kotimaan toimituksessa Räsäsen tapaus sai eniten mainintoja.
Sukupuoli on kirkossa edelleen uutisaihe
Ylen toimittajan Pekka Niirasen mielestä vuoden uskontouutinen oli Matti Salomäen valinta Lapuan piispaksi
– Kyseessä on mies, joka on ilmoittanut olevansa kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla. Tällaisen henkilön valinta, ja vieläpä selvällä erolla toiseen piispakandidaattiin, alkaa nykyisin olla jo ihan oikeasti uutinen. Todellisuudessa kyse lienee ollut siitä, että valistunut valitsijakunta antoi piupaut avioliittokäsitykseen liittyville kiistoille ja yksinkertaisesti katsoi, että Salomäki on paras henkilö kyseiseen tehtävään, Niiranen perustelee.
Joensuussa ilmestyvän Karjalaisen kulttuuritoimituksen päällikkö Kimmo Nevalainen pitää uskontouutisena kirkon suhtatumista sukupuoleen.
– Tämä epäilemättä siellä kirkollispäässä turhauttaa, mutta myös täällä ulkokehällä, kommentoi Nevalainen.
Evankelisluterilainen kirkko tuskailee Nevalaisen mukaan edelleen samaa sukupuolta olevien kirkollisen vihkimisen kanssa.
– Kirkolla saattaa olla sarkaa myös kahden muunsukupuolisen vihkimisessä, jos toinen vaikuttaa olevan ikään kuin mies ja toinen nainen. Kirkolla on ylipäätään sukupuolen suhteen kriittinen vakava päivittämisen paikka, jos se aikoo toimia koko kansan kirkkona.
Nevalainen viittaa myös Espoon piispa Kaisamari Hintikkaa, joka totesi sanomalehti Karjalaisen haastattelussa (11.2.2020) naispiispojen määrästä: ”Yksi on poikkeus, kaksi on vähemmistö ja kolme on muutoksen alku. Sitä kolmatta odotellessa.”
MTV:n toimittaja Kari Pyrhönen pitää vuoden uskontouutisena kirkon tunnustuspykälän jättämistä lainsäädäntöön.
– Se kuvastaa osaltaan kirkolliskokouksen jakautumista sekä ymmärrystä tai ymmärtämättömyyttä kirkkolakia kohtaan. Konservatiivien mielestä kirkon uskon tunnustaminen pitäisi painaa lakikirjaan kuin joskus tsaarin aikoihin, vaikka ymmärtääkseni kirkkolaki määrittää kirkon hallinnollista toimintaa.
Pyrhönen arvelee, että ”konservatiivien jääräpäisyydellä” voi olla huonot seuraukset.
– Tällä juoksutuksella valtio voi pian pohtia, mihin se ev.lut. kirkkoa tarvitsee ja miksi tällä kirkolla pitäisi olla verotusoikeus, kun se ei ota kuuleviin korviinsa oikeusoppineiden ohjeita. Surullista tässä on jälleen konservatiivien ”minun jälkeeni vedenpaisumus” -ajattelu. Seurauksista ei väliä, kunhan minun uskoni voittaa, Pyrhönen kommentoi.
Demokraatin toimittaja Johannes Ijäs hakee uskontouutista tilastoista.
– Mistä johtuu nuorten miesten kasvava uskonnollisuus ja nuorten naisten laskeva uskonnollisuus? Kulkeeko miesten uskonnollisuuden kasvu rintarinnan jonkin tyyppisen poliittisen näkemyksen kanssa ja millaisia taustatekijöitä asialla on? Mistä nuorten naisten raportoitu uskonnollisuuden väheneminen johtuu? Voiko siinä heijastua pettymys siihen, millä tavoin ja mihin asioihin kirkko on viime aikoina yhteiskunnassa näkynyt ja vaikuttanut, Ijäs kysyy.
Sana-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki nostaa vuoden uskontouutiseksi Haagan seurakunnan pahvihahmot kirkonpenkissä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi.
Muita vuoden uskontouutisia
Muita kuluvan vuoden otsikoihin nousseita uskontouutisia olivat muun muassa seuraavat aiheet:
Pastori Kari Kuulan tehoeläintuotantoa kovasanaisesti vastustava kolumni Kirkko ja kaupungissa.
Kai Sadinmaan erottaminen pappisvirasta, koska hän ei sitoutunut kirkon tunnustukseen ja pappislupaukseen.
Virkatodistuskaaos. Virkatodistusten toimitusajat ovat tänä vuonna pidentyneet kiusallisesti.
Piispojen ja uskonnollisten johtajien vetoomukset niin Suomessa kuin laajemminkin maailmalla koronrokotteen ottamisen puolesta.
Katolisen kirkon pedofiliatapaukset Ranskassa: komission tutkinnassa tuli ilmi 2 900–3 200 pedofiilipappia tai muuta kirkon jäsentä.
Kanadan katolisissa ja muissa kirkkojen ylläpitämissä sisäoppilaitoksissa tapahtuneiden väärinkäytösten ja hyväksikäyttöjen paljastuminen.
Lue myös:
(2020) Vuoden uskontouutinen on koronavirus ja kirkko
(2019) ”Linjaus kuvannee hyvin nykyaikaa” – Vuoden uskontouutinen on koulujen joulujuhla
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.