Vapaamuurariutta on Suomessa ollut jo 1700-luvulla, mutta nyt suurin järjestö eli Suomen suurloosi viettää toimintansa merkkivuotta. Kirkon kanssa järjestöllä on edelleen jännitteinen suhde.

Vuonna 2013 Hymy-lehti julkaisi listan vapaamuureista. Lehteä kiinnostivat julkkikset, mutta kirkon piirissä listaa luettiin toisin: joukosta löytyi yli 40 seurakuntien työntekijää. Jotkut paheksuivat.

Kirkon ja vapaamuurarien välinen suhde on ollut jännitteinen, ainakin kirkon puolelta. Voimakkaita kannanottoja on kuultu, mutta samaan aikaan vapaamuurarien ja seurakunnan yhteistyötä on pidetty paikoin myös luontevana.

Vapaamuurarien jäsenistössä on ollut ja on edelleen erityisesti pappeja ja kanttoreita, mutta myös muiden työntekijäryhmien edustajia.

Kirkolla ei ole virallista kantaa vapaamuurariuteen.

– Varsinkin herätysliikepiireissä kanta meihin on niin ehdoton ja kielteinen, ettei heidän kanssaan pääse oikein edes keskusteluyhteyteen. Sen sijaan nykyisen ja useimpien edellisten arkkipiispojen kanssa meillä on hyvä keskusteluyhteys, sanoo Suomen suurloosin pääsihteeri Heikki Hakala.

– Vapaamuurarius ei ole uskonto, vaan sen tavoitteet ovat ihmisenä kasvaminen ja moraalisten arvojen pohdinta.

Hakala sanoo, että hänelle itselleen kristinusko on tärkeä asia. Hän ei koe, että vapaamuurarius astuisi mitenkään sen tontille.

– Olen myös huomannut, että moni vapaamuurariveli on aktiivinen omassa seurakunnassaan.

Heikki Hakala on Suomen suurloosin pääsihteer. Kuva: Olli Seppälä

Suomen suurloosi on yleisuskonnollinen

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuottaa Suomi I -loosin perustamisesta Helsinkiin. Vapaamuurarius maassamme on kuitenkin paljon vanhempaa perua. Toiminta alkoi jo 1750-luvulla osana Ruotsin suuren maaloosin eli Suomen Vapaiden ja Oikeutettujen Muurarien Suurloosi

Suomen suurloosiin kuuluvien paikallisten loosien toimintaa on nykyisin 36 kaupungissa. Looseja on 180 ja vapaamuurareita noin 7 300. Joukossa on paljon korkeakoulutuksen saaneita ja yrittäjiä.

Jäseneksi pääsee kutsusta ja suosituksesta. Prosessi kestää noin puolitoista vuotta. Ennen korona-aikaa jäsenmäärä oli hienoisessa kasvussa.

Suomen suurloosi on yleisuskonnollinen, joten jäseneksi voi liittyä uskontokunnasta riippumatta.

Suomen suurloosin edustama vapaamuurarius on tarkoitettu vain miehille, ja jäsenyys edellyttää uskoa Korkeampaan Olentoon, mutta ei pelkästään kristilliseen Jumalaan.

– Meillä on myös islamilaisia ja juutalaisia jäseniä. Ylipäätään haluamme edistää suvaitsevaisuutta ja yhteiseloa, Heikki Hakala sanoo.

Loosien istunnoissa alttarilla pidetään yleensä Raamattua, jonka päällä ovat vapaamuurariuden tunnukset, harppi ja suorakulma. Hakala kertoo ulkomailla nähneensä alttarilla neljän uskonnon pyhät kirjat.

Suomen suurloosin temppelisali Helsingissä. Kuva: Olli Seppälä

Keskeisellä sijalla neljä antiikin hyvettä

Vapaamuurariuden perinteistä valtavirtaa edustavan Suomen suurloosin verkkosivulla sanotaan, että vapaamuurariudella ei ole yhteiskunnallisia tavoitteita eikä ohjelmia eikä se suosi mitään poliittista suuntausta. ”Vapaamuurariuden ainoa päämäärä on ohjata ja kasvattaa jäseninä olevia miehiä tulemaan ihmisiksi, joita ohjaa pyyteetön lähimmäisen rakkaus”, sivustolla todetaan.

Ohjaaminen ja kasvattaminen tapahtuu rituaalien ja vertauskuvien avulla. On puhuttu myös draamapedagogisesta lähestymistavasta. Rituaaleja pidetään pedagogista syistä salaisina, minkä on ollut omiaan herättämään epäluuloa järjestöä kohtaan.

Keskeisellä sijalla on neljä antiikin hyvettä: harkitsevuus, rohkeus, oikeudenmukaisuus ja kohtuullisuus.

– Näiden neljän moraalisen hyveen opettelu ja tasapaino on elämänmittainen harjoitus, Heikki Hakala sanoo.

Suurloosin arvoja ovat aatteellisuus, veljeys, avuliaisuus, avoimuus ja suvaitsevaisuus.

Suomen suurloosi kuuluu täysin itsenäisenä Lontoossa 1700-luvun alussa perustetun järjestön alulle panemaan verkostoon ja on allekirjoittanut sen perussäännön.

– Suurloosit tunnustavat toisensa niin kuin valtiot tunnustavat tosiaan, Hakala sanoo.

Usein vapaamuurareita kritisoidaan siitä, että vain miehet otettaan jäseniksi. Heikki Hakala sanoo, että jos he luopuisivat tästä periaatteesta, kaikki kansainväliset yhteyden katkeaisivat.

Vapaamuurareiden vaimoille on oma Nova Humana -järjestö, joka keskittyy hyväntekeväisyyteen.

Vapaamuurariuteen on liitetty salamyhkäisyys. Jäsenyyksistä ja rituaaleista ei huudella julkisuuteen, sosiaalisesta mediasta puhumattakaan.

Viime vuosina suurloosilaiset ovat olleet aiempaa avoimempia julkisuutta kohtaan. Heidän tiloihinsa on päässyt tutustumaan, ja he ovat vastailleet toimittajien kysymyksiin, myös muulloin kuin nyt 100-vuotisjuhlan yhteydessä.

Suurloosin tilat sijaitsevat Helsingissä Kasarmikadulla entisen kauppaopiston tiloissa. Temppeli ja muut toimitilat ovat sisäpihalla, joten suoraan kadulta niitä ei huomaa. Kasarmikadulta löytyy myös vapaamuurariutta esittelevä museo.

Toimintaansa Suurloosiin edustama vapaamuurarius rahoittaa jäsenmaksuilla. Suurin menoerä ovat kiinteistökulut.

Suurloosia lähellä olevat säätiöt ovat keskittyneet hyväntekeväisyyteen.

Suomen suurloosin toimitilat löytyvät sisäpihalta Helsingissä entisen kuppaopiston tiloista. Kuva: Olli Seppälä

Suomessa myös muita vapaamuurarijärjestöjä

Suomen suurloosin lisäksi maassamme toimii ruotsalainen Svenska Frimurare Orden, joka hyväksyy jäsenikseen vain kristittyjä. Siihen kuuluu noin 1 500 jäsentä. Svenska Frimurare Orden jatkaa Suomessa vuosina 1754–1822 olleen vapaamuurarijärjestön toimintaa.

Vanhin, vuodesta 1920 Suomessa yhtäjaksoisesti toiminut vapaamuurarijärjestö on kansainvälinen Le Droit Human, joka ottaa jäsenikseen sekä miehiä että naisia rotuun, uskontoon, kansallisuuteen tai filosofiaan katsomatta. Ranskassa päämajaansa pitävän Le Droit Humanin Suomen liiton alaisuudessa toimii 11 loosia Suomessa ja Virossa.

Lisäksi Suomessa toimii vain naisille tarkoitetut ruotsin- ja suomenkieliset vapaamuurarijärjestöt, mutta niiden jäsenmäärä on pieni.

Ruusuristiläisyyteen liittyy myös vapaamuurarillinen Ruusu- Ristin veljeskunta.

Näissä järjestöissä arvioidaan olevan lähes 10 000 vapaamuuraria.

Lisäksi Suomessa toimii Odd fellow -järjestö, joka jakaantuu miehille tarkoitettuun veljeskuntaan ja naisille tarkoitettuun Rebecca-naisjärjestöön. Odd fellow -järjestön toiminta muistuttaa rituaaleineen vapaamuurariutta.

Eri vapaamuurarijärjestöt eivät kaikki tunnusta toisiaan, eikä yhteistyötä järjestötasolla juuri ole.