Väitös: "Kreationismi saattaa irrota kristinuskon valtavirrasta"

Kreationismista Itä-Suomen yliopistoon väitöskirjan tehnyt Petteri Nieminen arvioi, että se saattaa jopa irrota kristinuskon valtavirrasta. Kreationismi on aatesuuntaus, jonka kantavana rakenteena on biologisen evoluution kieltäminen.

– Tuloksena saattaa tulevaisuudessa olla uusi uskonto, joka polveutuu kristinuskosta mutta poikkeaa siitä poissulkevuudessa, Raamatun oikeellisuuden todistamisessa tieteellisten löytöjen avulla sekä sitaattikokoelmassa, joka voi olla muodostamassa kreationistista kaanonia Raamatun rinnalle.

Lääketieteen tohtori, filosofian tohtori ja teologian maisteri Petteri Nieminen analysoi systemaattisen teologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessaan englannin- ja suomenkielisiä tekstejä, jotka puolsivat nuoren maan kreationismia (YEC), vanhan maan kreationismia (OEC) ja älykkään suunnittelun teoriaa (ID) sekä niihin kohdistettuja evoluutioteorialle myönteisiä vastineita. Tämän pohjalta Nieminen laati systemaattisen menetelmän tekstien analysoimiseksi.

Niemisen mukaan kreationistisissa teksteissä tieteellisistä tuloksista johdetut väittämät esiintyivät usein yhdessä virheargumenttien kanssa.

Varsinaisen todistusaineiston sijaan käytettiin henkilöön vetoamista muun muassa mustamaalaamalla evoluutiotutkijoita tai yhdistämällä heidät paheksuttuihin ilmiöihin. Lisäksi vedottiin tunnevaltaisesti ikäviin seuraamuksiin tai auktoriteettiin. Teksteissä oli myös runsaasti kokemusperäisen ajattelun piirteitä.

Todisteina kreationismin puolesta käytettiin tieteellisen aineiston sijaan todistuspuheenvuoroja, vastakkainen aineisto sivuutettiin vahvistusharhalla ja sinänsä neutraaleihin ilmiöihin liitettiin moraalisia kannanottoja, joilla pyrittiin kumoamaan evoluutioteoria.

Kokemusperäisellä ajattelulla ja argumentaatiovirheillä havaittiin olevan yhteys. Moraalisten kannanottojen liittäminen neutraaliin tutkimustietoon johti henkilöön kohdistuvaan mustamaalaamiseen ja ikäviin seuraamuksiin vetoamiseen. Vastakkaisen todistusaineiston sivuuttaminen johti olkinukkeargumentaatioon ja hätäisiin yleistyksiin. Tieteellisen aineiston sijaan käytettiin todistuspuheenvuoroja, jotka näyttäytyivät auktoriteettiin vetoamisena.

Kokemusperäisen ajattelun suuri osuus kreationistisissa teksteissä voi Niemisen mukaan selittää niiden sisältämät suuret argumentaatiovirhemäärät sekä kreationististen väittämien muuttumattomuuden huolimatta niitä vastaan esitetyistä perusteellisista vastaväitteistä. Myös evoluutioteorian puolustajat käyttivät varsin paljon argumentaatiovirheitä, erityisesti henkilöiden mustamaalaamista sekä auktoriteettiin vetoamista. Heiltä löytyi myös kokemusperäisen ajattelun piirteitä, kuten todistuspuheenvuoroja sekä kreationismin yhdistämistä moraalisesti epäilyttäviin ilmiöihin.

YEC korosti 1. Mooseksen kirjan erehtymättömyyttä ja historiallisuutta. Suhteessa Ilmoitukseen YEC lisäsi Raamatun ja Inkarnaation yläpuolelle uudelleentulkitsemiaan tieteellisiä löytöjä todistamaan Raamatun erehtymättömyyttä, mikä näyttäytyi tiedeuskovaisuutena. YEC oli teologiassaan poissulkeva ja katsoi, ettei evoluutioteorian hyväksyvä henkilö voi olla oikea kristitty. ID:n kannattajien teologia oli vaihtelevampaa. Osa ilmoittautui kristityiksi, mutta osa teksteistä oli lähinnä agnostisia, koska niissä kieltäydyttiin ottamasta kantaa suunnittelijan henkilöllisyyteen.

YEC ja ID sekä sitä lähellä oleva OEC olivat hyvin erimielisiä suhteessa pahuuden ongelmaan. YEC katsoi, ettei sitä voi ratkaista, mikäli maailma on miljardeja vuosia vanha ja siellä on jatkuvasti koettu kärsimystä. ID/OEC:n kannattajat vetosivat kompensoituneeseen pahaan esimerkiksi kivun tapauksessa. Sekä YEC että ID/OEC demonisoivat vahvasti evoluutioteorian kannattajia. Molemmat myös vetosivat samoihin asiayhteydestä irrotettuihin sitaatteihin ilman kunnollisia lähdeviittauksia.

– Yhdessä nämä piirteet voivat olla irrottamassa kreationismia kristinuskosta.

LT, FT, TM Petteri Niemisen systemaattisen teologian alaan kuuluva väitöskirja A unified theory of creationism – Argumentation, experiential thinking and emerging doctrine tarkastetaan 23.3. Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Dr. Stefaan Blancke Gentin yliopistosta Belgiasta ja kustoksena professori Antti Raunio Itä-Suomen yliopistosta.

Kuvassa ympäristöönsä sopeutunut isokokoinen perhonen, puuntuhooja. Kuva: Olli Seppälä