Oikeustieteen lisensiaatti ja teologian maisteri Anne Hartoneva on selvittänyt teologian väitöskirjassaan kirkon ja valtion välistä suhdetta – erityisesti sitä, mikä asema kirkolla on sekä uskonnollisena että julkisoikeudellisena yhteisönä suomalaisessa yhteiskunnassa. Käytännöllisen teologian alaan kuuluva kirkko-oikeudellinen tutkimus liikkuu teologian ja juridiikan rajalinjoilla ja tarkastelee muutosta jaksolla 1965–2019.
Yleisesti ottaen valtio on Hartonevan tutkimuksen mukaan ymmärtänyt varsin hyvin kirkon elintilan tarpeen ja noudattanut kirkon sisäisen autonomian rajoja.
Mutta muutoksia on tapahtunut. Yksi Hartonevan tutkimustuloksista oli kirkon oma tietynlainen häilyvyys sen omien kantojen perustelussa. Tutkimusjakson edetessä vaikutti siltä, ettei kirkko eikä kirkolliskokous sen ylimpänä päättävänä toimielimenä enää korostanut kirkon merkitystä yhteiskunnallisena instituutiona. Hartonevan mukaan kirkolliskokous myös yhä useammin perusteli päätöksensä yleisillä yhteiskunnallisilla seikoilla, esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien asettamilla vaatimuksilla.
Hartonevan mukaan kirkon näyttää olevan vaikea tehdä päätöksiä asioissa, joissa sen pitäisi ottaa kantaa perinteisen tulkinnan ja yleisen yhteiskunnallisen kehityksen välillä.
– Saatetaan ajatella, että yhteiskunnassa toimivan ja jäsenmäärältään suuren kirkon tulee toimia jokseenkin kuten muutkin yhteiskunnalliset toimijat. Lisäksi esimerkiksi oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja heikommista huolen pitämisen yhteiskunnalliset tavoitteet ovat pitkälti yhteneväiset kirkon tehtävän toteuttamisen kanssa – kysehän on lähimmäisenrakkaudesta.
Hartoneva huomauttaa, että kirkkolaista on yhä enemmän siirretty asioita yleiseen lainsäädäntöön. Myös kirkkolain kokonaisuudistuksen valmistelussa näyttäisi olevan tämän suuntaisia ajatuksia.
Tästä seuraa Hartonevan mukaan, että kirkolla on yhä vähemmän mahdollisuuksia välittömästi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
– Jossakin vaiheessa voi herätä kysymys ja huoli, että jos kirkon asioista yhä laajemmin säädetään yleisessä lainsäädännössä, mihin enää tarvitaan kirkon autonomiaa suojaavaa kirkkolain erityistä lainsäätämisjärjestystä.
Lue lisää Anne Hartonevan väitöskirjan tuloksista 19.2. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä. Näköislehden voi tilata täältä.
Lue myös:
Professori: Kirkkolain uudistamisen pattitilanne herättää kysymyksiä kirkon ja valtion suhteesta