Ryhtyessään tutkimaan vanhoillislestadiolaisten taloudellisia verkostoja Aini Linjakumpu sukelsi ennestään tutkimattomaan maastoon. Huhuja ja ennakkoluuloja aiheen ympärillä kyllä riitti.
Vanhoillislestadiolaisuus ei ole Lapin yliopiston politiikan tutkijalle uusi aihe. Koillismaalla kasvaneena Linjakumpu on aina tuntenut liikkeen jäseniä, vaikkei itse kuulu yhteisöön. Aiemmin hän on tutkinut liikkeen hoitokokouksia.
Vanhoillislestadiolaisuuden taloudellisia verkostoja ei ole ennen tutkittu, vaikka jotkut puhuvat pohjoisessa jopa lestadiolaismafiasta. Nyt Linjakumpu on julkaissut aiheesta kirjan.
– Tutkimukseni valossa on päivänselvää, että mitään yhtenäistä lestadiolaismafiaa ei Suomessa ole. Sen sijaan liikkeen jäsenten ja heidän perustamiensa yritysten välillä on monenlaisia verkostomaisia suhteita, joilla on yhtymäkohtansa myös talouteen ja poliittiseen päätöksentekoon.
Linjakummun mukaan olisi syytä tehdä lisää tutkimusta siitä, menevätkö kaikki asiat verkostoissa juridisesti tai hallinnollisesti oikein. Hänen mielestään etenkin jääviyskysymyksiä ja päätöksenteon avoimuutta pitäisi selvittää.
Yrittäjyyttä tukevat sekä teologiset tulkinnat että käytännön esimerkki
Tutkimusta tehdessään Linjakumpu yllättyi siitä, miten paljon liikkeen virallinen organisaatio eli Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) julkaisut, Päivämies-lehti tai liikkeen kansanopistojen kurssitarjonta puhuvat yrittäjyydestä ja kannustavat siihen.
– Tämä on melko poikkeuksellista uskonnollisissa yhteisöissä. Vanhoillislestadiolaisuudessa yrittäjyyttä tukevat sekä teologiset tulkinnat että käytännön esimerkki erityisesti tietyissä suvuissa ja tietyillä alueilla, Linjakumpu sanoo.
Hengelliset perusteet yritysmyönteisyydelle rakentuvat Linjakummun mukaan tietyistä menestysteologian piirteistä ja luterilaisesta työn etiikasta. Rikastuminen nähdään siunauksena. Ahkeruus ja kova työnteko ovat kunniassa. Ahneudesta yksilöitä ei puhutella henkilökohtaisesti, vaikka siitä yleisellä tasolla seurapuheissa varoitetaan. Katkeruus ja kateus voidaan sen sijaan nähdä erityisen pahoina synteinä. Varallisuus saa näkyä ulospäin, ja yrittäminen nähdään yhteiskuntavastuun kantamisena.
Talouden aluetta eivät koske samat tiukat säännöt kuin muuta elämää
Linjakumpu havaitsi, että taloudellinen toiminta on lestadiolaisessa kulttuurissa hyvin omalakinen alue.
Hengellisesti ja sosiaalisesti liike on sisäänpäin kääntynyt ja muut ulossulkeva. Ehkäisyä, korvakoruja, rytmimusiikkia, elokuvia, teatteria tai alkoholia ei hyväksytä. Talouden alue on vanhoillislestadiolaisille yksi harvoista mahdollisuuksista elää maailmassa, jota ehdottomat säännöt tai sanktiot eivät koske samalla tavoin kuin muuta elämäntapaa. Yrittäjyys on myös yksi harvoista sallituista kilpailun muodoista.
Tämä antaa Linjakummun mukaan tarpeellista vapautta ja elintilaa yhteisön jäsenille. Yrittämisen kautta voi olla kiinni ajassa. Myönteisenä seurauksena ovat rohkeat ja innovatiiviset yritykset, jotka hyödyttävät etenkin Oulun seudulla koko seutukuntaa. Yrityksiä on perustettu liikkeen piirissä maailmansotien jälkeisestä ajasta lähtien.
– Yrittäjyys voi olla muovaamassa avarammaksi koko hengellistä yhteisöä, koska sen kautta voi koetella luvallisesti sopivaisuuden rajoja.
Näin tekevät esimerkiksi nuoret matkailuyrittäjät. Aiemmin alaa vieroksuttiin sen maailmallisuuden vuoksi. Lestadiolaisyrittäjät voivat myös sponsoroida huippu-urheilua, vaikka sen harrastamista tai kisoissa paikan päällä seuraamista edelleen pidetään valtaosin liikkeen jäsenille epäsopivana.
Talousrikokset eivät uhkaa henkilön asemaa yhteisössä kuten korvakorut
Hankalampi puoli asiassa on Linjakummun mukaan se, että epärehellisyys ja rikkeet yritystoiminnassa tai edes talousrikostuomio eivät uhkaa henkilön oikeutta kuulua uskonyhteisöön tai asemaa siinä. Sen sijaan esimerkiksi korvakorujen ottaminen saattaa edelleen johtaa siihen, että muut yhteisössä päättävät, että ihminen ei ole enää uskovainen. Miten tämä on mahdollista?
– Helpoin selitys on, että miehet ovat miesvaltaisessa yhteisössä yrittäjiä ja tekevät niin kuin haluavat, koska heillä on valta. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Yrittäjyys on mahdollista liikkeessä myös naisille ja jopa lapsille, Linjakumpu sanoo.
Kahden regimentin oppia tulkitaan yhteisössä niin, että hengellisyys ja taloudellinen toiminta kuuluvat eri moraalisen arvioinnin alueille.
– Korvakorut ottamalla asettuu tietoisesti yhteisöä vastaan, mutta rikkeet taloudessa eivät uhkaa suoraan yhteisöä tai sen valtarakenteita. Toki tästä tulee väistämättä mieleen, että uskonnon rakenteet ovat usein ristiriitaisia.
Runsaat heikot siteet aktivoituvat yrittämisessä
Tutkimuksessaan Aini Linjakumpu puhuu verkostoihin liittyvistä vahvoista ja heikoista siteistä. Vahvat siteet perustuvat sukulaisuuteen ja ystävyyteen. Niitä hyödyntävät kaikki yrittäjät. Lestadiolaisille erityistä sen sijaan on, että yhteisön jäsenillä on valtava heikkojen siteiden verkosto, joka voi aktivoitua myönteisesti yritystä perustettaessa tai rekrytoinnissa ja työnhaussa. Saman liikkeeseen kuuluvien välillä vallitsee luottamus ja oletus yhteisistä perusarvoista, vaikka ihmiset eivät tunne henkilökohtaisesti.
Toisinaan lestadiolaisyrittäjät käyttävät myös väärin liikkeen jäsenten välistä solidaarisuutta. Yhteisöön kuuluvilta työntekijöiltä saatetaan odottaa hengen talkoita eli palkattomien ylitöiden tekemistä. Asiakas saattaa joutua säälistä ostamaan jotakin, mitä ei tarvitse, jotta ”meikäläinen yrittäjä” pärjäisi.
Linjakummun mukaan lestadiolaisten taloudelliset suhteet ovat monin tavoin uppoutuneet sosiaalisten suhteiden verkostoihin. Tästä seuraa sekä hyvää että pahaa niin liikkeen jäsenille kuin ulkopuolisille. Olennaista verkostoissa ei ole hengellinen vakaumus vaan sosiaalinen ja kulttuurinen yhteys. Siksi taloudellinen yhteistyö ylittää myös lestadiolaisuuden eri suuntausten rajat, jotka ovat hengellisesti ylittämättömiä.
Aini Linjakumpu: Vanhoillislestadiolaisuuden taloudelliset verkostot. Vastapaino 2018. 296 sivua.
Kuva: Kaisa Sirén
Lue myös:
Tutkija Aini Linjakummun kevään uutuuskirja valottaa lestadiolaisten taloudellisia verkostoja
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.