Uskonnonfilosofi Sami Pihlström: Nuorille ei tule tasapainoista käsitystä elämästä, jos harrastukset asetetaan hengen edelle

Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian professori ja Suomen Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtaja Sami Pihlström ottaa voimakkaasti kantaa koronatilanteesta ja -rajoituksista käytävään keskusteluun.

Hän toteaa Etiikka.fi-sivustolla julkaistussa kirjoituksessaan, että korona-aikana kannetaan huolta keskenään vaikeasti verrattavista asioista, kuten kansalaisten perusoikeuksien rajoittamisesta, lasten ja nuorten oireilusta sekä vaikeuksista eri elinkeinoissa.

Pihlström huomauttaa, että ennen kaikkea viruksen levitessä useita ihmisiä kohtaavat kuitenkin vakava sairaus ja kuolema. Hänen mukaansa järkeviltä ja vastuullisiltakin yksilöiltä voi unohtua asioiden tärkeysjärjestys.

”On vaikea nähdä, että esimerkiksi päätös, jolla purettaisiin koronarajoituksia (sinänsä perustellusti) nuorten hyvinvointia ajatellen, voisi olla moraalisesti hyväksyttävä tilanteessa, jossa uusien virusmuunnosten nopea leviäminen uhkaa kiihdyttää epidemiaa ja aiheuttaa sekä riskiryhmäläisten lisäkuolemia että terveiden työikäisten vakavia sairastumisia.”

Pihlströmin mukaan on selvää, että tilanne vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. Hänestä on kuitenkin eettisesti sietämätöntä, että nuorten parempi olo ”ostetaan” sillä hinnalla, että toisten annetaan kuolla.

”Tässä ei ole kyse lasten ja nuorten syyllistämisestä vaan asioiden asettamisesta oikeisiin mittasuhteisiin.”

Pihlström kirjoittaa, että niin aikuiset kuin lapsetkin tulisi ohjata ”vakavuuden diskurssiin”, jonka näkökulmasta on tragikoomista kiistellä harrastusten sallimisen henkilörajoista. Hänestä nuorille ei tarjoa tasapainoista käsitystä elämästä ja maailmasta ajattelu, jossa esimerkiksi harrastusten jatkumisen katsotaan olevan tärkeämpää kuin toisten terveys, hengestä puhumattakaan.

Pihlström näkee rajoituksista käydyn keskustelun taustalla ajallemme tyypillisen hyvinvointikeskeisyyden, jossa mielihyväajattelu ei ole oikeissa mittasuhteissa.

”Joskus tuntuu kuin maailman pitäisi olla suuri hyvinvointikeskus hyvän olomme pseudoyhteisölliseksi edistämiseksi. Tämä tunnehuttuinen ajattelutapa on korvattava vastuun, velvollisuuden ja syyllisyyden ankaran rationaalisella käsitteistöllä.”

Sami Pihlström on kirjoittanut jo aiemmin useita koronaan liittyviä uskonnonfilosofisia artikkeleja. Ars Moriendi -sivustolla on julkaistu hänen kirjoituksensa kuolemasta korona-aikaan. Eroonkoronasta.fi-sivustolla Pihlström on kirjoittanut yksilön vastuusta koronatilanteessa ja Helsingin Sanomissa syyllisyyden tajusta pandemiassa.

Lue myös:

Kulttuurimme tarjoaa painaviin kysymyksiin kevyitä vastauksia, sanoo uskonnonfilosofian professori Sami Pihlström

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliPääkirjoitus: Seurakuntien tulee varata aikaa ihmisten kuuntelemiseen
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Ketkä palloilevat ja missä? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu

Ei näytettäviä viestejä