Uskon kyseenalaistaminen loukkasi Elisabeth Rehniä

Tuoreessa elämäkertakirjassa Lillan
Elisabeth Rehn kertoo, miten paljon kymmenen vuoden takainen Jeesus-kysymys ja hänen uskonsa epäileminen loukkasi häntä. Vuoden 1994 presidentinvaaleissa Rehn pääsi toiselle kierrokselle Martti Ahtisaaren kanssa. Vaalikampanjan loppuvaiheilla Rehnin uskonnollisista käsityksistä nousi julkinen häly.

Kun kampanjatilaisuudessa kysyttiin Rehnin uskonnollisesta vakaumuksesta, hän vastasi, että hänellä ei ole varmuutta historiallisen Jeesuksen olemassaolosta. Lausunnosta nousi kohu ja Rehniä syytettiin ateistiksi ja kirkon opeista piittaamattomaksi. Presidenttiehdokkaan ei sopinut kyseenalaistaa kirkon oppia.

– Tämä oman uskon kyseenalaistaminen, henkilökohtaisista henkilökohtaisin asia, satutti eniten kampanaja-aikana, Rehn tunnustaa Johanna Vesikallion kirjoittamassa elämäkerrassa Lillan – Elisabet Rehnin epätavallinen elämä.

Selventääkseen asioita Rehn kirjoitti Kotimaan mielipidepalstalle 28.1.1994 otsikolla ”Elisabeth Rehnin uskontunnustus”:

Tämän toteamuksen lausahdin ajankohtana, jolloin julkisuudessa käytiin keskustelua Jeesuksen historiallisesta olemassaolosta. Viittasin esitettyihin kriittisiin näkökohtiin, mutta olen luonnollisesti valmis kuuntelemaan teologian asiantuntijoita tässä asiassa. Uskon henkilökohtaisesti Jeesukseen ja tunnustan uskoni uskontunnustuksen mukaisesti. Kristinuskon edustamat arvot, kuten rakkaus, anteeksianto, oikeudenmukaisuus ja suvaitsevaisuus ovat minulle keskeisiä ja tärkeitä.

Kirjoitus ei kuitenkaan Rehnin mukaan rauhoittanut keskustelua, vaan ”Jeesus-kysymys vainosi häntä koko vaalikampanjan ajan”. Kirjan mukaan Rehnin leirissä oltiin pettyneitä siihen, ettei kirkko sanoutunut selvemmin irti uskonnon ja politiikan sekoittamisesta.

Rehn tunsi saaneensa hyvitystä kirkon suunnalta viime vuoden huhtikuussa, kun arkkipiispa Kari Mäkinen myönsi hänelle Pyhän Henrikin ristin.

– Olen saanut paljon arvostuksen osoituksia elämäni aikana, mitaleita ja kunniamerkkejä. Minulle ehkä tärkein on ollut Pyhän Henrikin risti, kirkkomme korkein arvomerkki, joka voidaan myöntää myös humanitäärisestä työstä, ihmiskunnan palvelemisesta, Rehn sanoo.

Kuva Elisabeth Rehn arvomerkkien jakotilaisuudessa kirkkohallituksen juhlasalissa 23.4.2013. Elisabeth Rehnille jaettiin Pyhän Henrikin risti. Kuva Kirkon kuvapankki / Aarne Ormio

Edellinen artikkeliLaura Kolbe: Papit saisivat olla ylpeitä siitä, mitä edustavat
Seuraava artikkeliOnko seurakuntavaalimainos tribuutti Usko Luttiselle?

Ei näytettäviä viestejä