Lauantaina 15.12. kokoontuu Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ortodoksinen synodi, jonka pyrkimyksenä on sopia Ukrainan jakautuneen kirkon yhdistymisestä. Kokouksen pitopaikkana on Pyhän Sofian katedraali. Kokousta johtaa Ranskan metropoliitta Emmanuel.
Synodin kokoon kutsuminen perustuu alun perin Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeos II:n ehdotukseen. Nyttemmin myös Ukrainan presidentti Petro Porošenko on ollut yksi kokouksen edistäjiä.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisistä vuosista lähtien ortodoksinen kirkko Ukrainassa on jakautunut kolmeen osaan. Suurin kirkoista on itse itsenäiseksi julistautunut Kiovan patriarkaatti. Toisena tulee varsinkin Ukrainan itäosissa vahva Moskovan patriarkaatin alainen autonominen Ukrainan kirkko. Kolmas ortodoksinen kirkko maassa on edellisiä selvästi pienempi ja Länsi-Ukrainaan painottunut Ukrainan autokefaalinen kirkko.
Kiovan patriarkaatti ja Ukrainan autokefaalinen kirkko eivät ole maailman ortodoksisten kirkkojen ekumeenisesti tunnustamia. Ylipäätään Ukrainan ortodoksien jakautumisen taustalla on historiallisten, kansallisten ja kulttuuristen syiden ohella runsaasti nykyisiä kansainvälispoliittisia jännitteitä: kirkkojen skismaan säteilee myös Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi.
Lauantain yhdistymissynodin tarkoituksena on valita uudelle yhdistyneelle Ukrainan kirkolle johtaja, joka kantaisi nimeä ”Kiovan arkkipiispa ja koko Ukrainan metropoliitta”. Uusi kirkko olisi autokefaalinen eli täysin itsenäinen.
Autokefaliaa pyysivät huhtikuussa 2018 yhdessä Ukrainan edellä mainittujen ekumeenisesti tunnustamattomien ortodoksisten kirkkojen piispat, eräät Moskovan patriarkaatin alaiset piispat, Ukrainan presidentti ja maan kansanedustuslaitos. Ekumeeninen patriarkaatti myöntyi pyyntöön lokakuussa, mistä seurasi Moskovan patriarkaatin päätös katkaista ehtoollisyhteys Ekumeeniseen patriarkaattiin.
Lauantaina Kiovassa pidettävään synodiin on kutsuttu kaikkien edellä mainittujen ukrainalaisten kirkkojen piispat. Lisäksi alustavien suunnitelmien mukaan jokaisesta näiden kirkkojen hiippakunnasta tulisi äänioikeutettuna synodiin myös yksi pappi ja yksi maallikko. Näin ollen jokaisella hiippakunnalla olisi kirkon yhdistymistä koskevassa äänestyksessä kolme ääntä.
Kokouksen toteutumisen tapaa tai siellä tapahtuvaa päätöksentekoa on kansainvälisten ekumeenisten tarkkailijoiden mukaan kuitenkin vaikea ennustaa.
Moskovan patriarkaatti on suhtautunut synodiin torjuvasti ja on epävarmaa, saapuvatko sen alaiset ortodoksipiispat Kiovaan – tai kuinka moni heistä saapuu.
Ukrainan 44-miljoonaisesta väestöstä arviolta noin 70 prosenttia on eri kirkkoihin kuuluvia ortodokseja. Ukrainan ortodoksisen kirkon autokefaliasta on käyty kirkollisia, ekumeenisia ja poliittisia keskusteluja koko 2000-luvun ajan.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Patriarkaattien diplomaattinen välirikko voi vaikuttaa Suomen ortodoksiseen kirkkoon