Herätysliikeväki osallistuu oman herätysliikkeensä ohella aktiivisesti kirkon toimintaan. Erityisen aktiivisia ovat kansanlähetysläiset ja evankeliset.
Tämä selviää kirkon tutkimuskeskuksen tutkijana työskentelevän Hanna Salomäen tuoreesta sosiologian väitöskirjasta. Se julkaistaan Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuissa. Kyseessä on laajin herätysliikkeiden kannattajista tehty tutkimus.
Puolet liikkeiden kesäjuhlien osallistujista on mukana oman herätysliikkeensä toiminnassa ainakin kerran kuussa ja kolme viidestä (60 prosenttia) myös kirkon toiminnassa vähintään kuukausittain. Joka toinen herätysliikkeiden kannattaja osallistuu maallisten yhdistysten toimintaan.
– Kun ajattelee, miten aktiivisesti herätysliikeväki käy omissa liikkeissään ja sen päälle on vielä kirkkoaktiivisuus ja yhteiskunnallinen aktiivisuus ja käynti muissa herätysliikkeissä, kyseessä on todella aktiivinen porukka, Salomäki sanoo Kotimaa24:lle.
– Yllättävän suuri osuus herätysliikkeisiin sitoutuneista on vahvasti kirkkoon sitoutuneita, hän jatkaa.
Vanhoillislestadiolaiset aktiivisia toimijoita
Ylivertaisesti aktiivisin liike on vanhoillislestadiolaisuus, jonka kesäjuhlien kävijöistä 95 prosenttia osallistuu liikkeen toimintaan ainakin kerran kuussa. Herättäjäjuhlien ja Kansan Raamattuseuran juhlien osallistujista yhtä aktiivisia oli 20 prosenttia. Kolmannes herättäjäjuhlien osallistujista on mukana liikkeen toiminnassa vain kerran vuodessa.
Kirkon toiminnassa aktiivisimpia olivat Kansanlähetyspäivien osallistujat, joista puolet osallistui kirkon toimintaan joka viikko, ja neljä viidestä (84 %) ainakin kerran kuussa. Vähiten kirkon toimintaan osallistuivat vanhoillislestadiolaiset, joista kolmasosa oli mukana kirkon toiminnassa kuukausittain.
Heränneiden yhteiskunnalliset painotukset ilmenivät aktiivisessa osallistumisessa maallisten yhdistysten toimintaan. Lähes kolme neljästä herättäjäjuhlien osallistujasta osallistui ainakin yhden yhdistyksen toimintaan. Poliittisissa yhdistyksissä olivat aktiivisimpia Kansanlähetyksen kannattajat.
Herätysliikkeiden kannattajat pitäytyivät perinteisiin moraalikäsityksiin. Seitsemän kymmenestä (69 %) herätysliikkeen kannattajasta esimerkiksi torjui homoseksuaalisuuden ehdottomasti, kun vastaava luku suomalaisilla keskimäärin oli 20 prosenttia.
Herännäisyys poikkesi muista herätysliikkeistä sallivammalla kannallaan niin seksuaalietiikkaan, yhteiskunnalliseen etiikkaan kuin elämän ja kuoleman kysymyksiinkin (eutanasia) liittyvissä teemoissa.
Salomäen tutkimukseen osallistui lähes 4000 herätysliikkeiden kesäjuhlille osallistunutta (61 prosenttia naisia, 39 prosenttia miehiä). Tutkimuksessa selvitettiin sitoutumista vanhoillislestadiolaisuuteen, Rauhan Sana -lestadiolaisuuteen, herännäisyyteen, evankelisuuteen, rukoilevaisuuteen (Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistys), Suomen Evankelisluterilaiseen Kansanlähetykseen, Kansan Raamattuseuraan, Suomen Raamattuopistoon ja Nokia Missioon. Tutkimusprosessin aikana Nokia Missio irtautui evankelis-luterilaisesta kirkosta.
TT Hanna Salomäen sosiologian väitöskirjan ”Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen” tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa ensi perjantaina 26.11.