Huono-osaisten ryhmät kokevat hyvinvointinsa huomattavasti suomalaisten enemmistöä heikommaksi. Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, keitä suomalaisessa ruoka-avussa ja neulanvaihtopisteissä käy.
Merkittävä osa suomalaisista on jäänyt sivuun hyvinvoinnin ja terveyden myönteisestä kehityksestä, tutkijat väittävät. Heidän mukaansa Suomessa elää arviolta 100 000 ihmistä yhteiskunnan reunoilla, olosuhteissa, joissa inhimillisen toiminnan edellytykset ovat kaikilla mittareilla mitattuna hyvin niukat.
Vuosina 2012–2014 toteutettuun tutkimukseen haastateltiin 3474 leipäjonoissa käyvää ja 526 neulanvaihtopisteissä käyvää sekä 1006 väestöä edustanutta vastaajaa.
Leipäjonoissa käyvistä noin puolet on naisia ja puolet miehiä, iältään 46-vuotiaita ja sitä vanhempia. Kolmannes on käynyt korkeintaan peruskoulun.
Työelämässä on mukana vain joka kahdeksas. Työikäisistä kävijöistä puolet on työttömiä tai lomautettuja. Eläkeläisiä on runsaasti mutta opiskelijoita suhteellisen vähän.
Yksin asuminen on yleistä. Suuri enemmistö asuu vuokralla ja asunnottomia on kahdeksan prosenttia.
Ruoka-avussa käyviin verrattuna neulanvaihtopisteissä käyvät ovat huomattavasti nuorempia: viisikymppiset neulanvaihtopisteissä käyvät suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat suhteellisen harvinainen ilmiö, sillä pitkään jatkunut kovien huumeiden käyttö ei ennusta korkeaa elinikää.
Neulanvaihtopisteissä käyvistä kaksi kolmesta on miehiä. Yli puolet kävijöistä on suorittanut korkeintaan peruskoulun. Reilu kaksi viidestä on työttömiä tai lomautettuja.
Elämässä pärjääminen ennakkoehtona hyvinvoinnille
Ruoka-avussa ihmiset kokevat pärjäävänsä elämässään koko väestöä heikommin. Kaikkein heikoimmin pärjäävät neulanvaihtopisteissä käyvät henkilöt.
Elämässä pärjääminen toimii ennakkoehtona hyvinvoinnille, mutta leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä käyvät ovat kauttaaltaan muuta väestöä heikommassa asemassa myös elämänlaatunsa suhteen.
– Ongelmat elämänlaadussa liittyvät muun muassa heikentyneeseen terveydentilaan sekä elämään ja elintasoon tyytymättömyyteen, kertoo tutkija Maria Ohisalo.
Myös kokemus taloudellisesta hyvinvoinnista on huono väestöön verrattuna. Ongelmat näkyvät kykenemättömyytenä selviytyä veloista ja käsityksenä riittämättömästä avun ja tuen saannista kaupungilta ja seurakunnilta. Molemmat huono-osaisten ryhmät ovat niin pärjäämisensä ja hyvinvointinsa kuin elämänlaatunsa suhteen sosiaalisen etäisyyden päässä koko väestöstä.
– Vielä heikommassa asemassa ovat ne huumeiden käyttäjät, jotka eivät kykene edes neulanvaihtopisteisiin asti, ja joita ei ole tällä tutkimuksella tavoitettu. Vastaavasti ruoka-apu ei tavoita esimerkiksi kotiensa vangeiksi jääneitä liikuntarajoitteisia, sanoo tutkija Tuomo Laihiala.
Kuva: Matti Karppinen
Lue myös: