Hyvinvointivaltion pohja vuotaa. Itä-Suomen yliopiston tutkimus Huono-osaisuuden ulottuvuudet ja kasautuminen leipäjonoissa nostaa esiin suomalaisen huono-osaisuuden ilmentymismuotoja. Tutkimusartikkeli julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 80 (2015):5.
Tutkimuksen mukaan leipäjonoissa käyvien ihmisten kokema huono-osaisuus jakautuu kolmelle huono-osaisuuden eri ulottuvuudelle. Ulottuvuudet vastaavat aiemmissa rekisteripohjaisissa väestötason tutkimuksissa löydettyjä huono-osaisuuden ulottuvuuksia: taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä huono-osaisuutta. Tutkimus tehtiin lähes 3 500 leipäjonoissa käyvän ihmisen vastauksien pohjalta.
– Leipäjonoissa ei käydä turhaan. Jopa 40 prosenttia jonoissa käyvistä on kasautuneesti huono-osaisia huono-osaisuuden sosiaalisella, terveydellisellä ja taloudellisella ulottuvuudella, kertoo tutkija Maria Ohisalo.
Kaikkein huono-osaisimpien ryhmään kuuluvat ovat muun muassa taloudellisesti huono-osaisia, masentuneita, yksinäisiä ja nälkäisiä. Merkittävä osa ryhmän edustajista on työttömiä, asunnottomia, käteen jäävien tulojen perusteella pienituloisimpia sekä päihteiden käytössä ongelmia kokevia.
Kolmannes leipäjonoissa käyvistä ihmisistä on nimenomaan taloudellisesti huono-osaisia. Tutkimustuloksissa tässä ryhmässä on keskimääräistä enemmän esimerkiksi 16–25-vuotiaita, opiskelijoita, määrä- tai osa-aikaisissa töissä olevia sekä kahden aikuisen kotitalouksissa asuvia.
Vähiten kaikkien kolmen huono-osaisuusalueen kasautumisesta kärsii noin neljäsosa leipäjonoissa käyvistä. Tähän ryhmään kuuluu huomattavasti esimerkiksi eläkeläisiä sekä muita kuin Suomen kansalaisia.
– Huono-osaisuuden kasautuminen viittaa luonteeltaan pysyvämpään ja pidemmällä aikavälillä kehittyneeseen huono-osaisuuteen. Taloudellinen huono-osaisuus voi olla luonteeltaan tilapäisempää ja korjaantua nopeammin, sanoo tutkija Tuomo Laihiala.
Tutkimus kuvaa huono-osaisten omaa huono-osaisuuden kokemustaan syvemmin kuin pelkät rekisteriaineistot. Se myös valottaa huono-osaisuuden kasautumisen mekanismeja sekä niitä notkelmia, joissa tämä kasautuminen tapahtuu. Tutkimuksessa otetaan myös kansaa huono-osaisuuden vähentämisen keinoihin, joita olisivat esimerkiksi nykyistä laajempi osa- ja vajaatyökykyisten työllistäminen sekä asumiskustannusten alentaminen.
– Hyvinvoiva valtaväestö ei tunnista leipäjonoissa käyvien todellisuutta ja katsoo sitä pitkän etäisyyden päästä. Huono-osaiset tulevat näkyviksi vasta kohdatessaan erilaisia yhteiskunnan virallisia ja epävirallisia palvelumuotoja kuten tässä tapauksessa ruoka-avun, sanoo professori Juho Saari.
Vertaisarvioitu tutkimus on osa professori Juho Saaren johtamaa hankekokonaisuutta, joka käsittelee suomalaisten huono-osaisuutta. Tämän osahankkeen on rahoittanut Suomen Akatemia ja Koneen säätiö.
Lue myös:
Tutkijat selvittivät, keitä leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä käy