Itä-Suomen yliopiston tutkijan Juuso Loikkasen mukaan Venäjällä voi hyvin vain ortodoksinen kirkko. Kaikilla muilla uskonnollisilla liikkeillä sen sijaan ei mene aivan yhtä hyvin.
Loikkanen kirjoittaa aiheesta
Politiikasta.fi
-sivustolla artikkelissaan Uskonnon rooli yhteiskunnassa: neuvostoliittolaistuva Eurooppa?
Loikkanen käsittelee myös sitä, onko Länsi-Euroopasta tulossa ateistinen ja uskontoja suvaitsematon, siis uusi Neuvostoliitto.
Pohdinta liittyy Venäjän ortodoksisen kirkon ulkomaan suhteiden osaston johtajan metropoliitta Hilarionin taannoiseen väitteeseen, jonka mukaan uskonto voi Venäjällä hyvin, mutta 2000-luvun Eurooppa taas on ottanut Neuvostoliiton roolin yhteiskuntana, jossa uskonnolle ei ole sijaa.
Loikkasen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen tai kaksijakoinen. Venäjällä ortodoksisella kirkolla voi mennä hyvin, mutta vähemmistöuskonnoilla aina ei. Eurooppa ei myöskään ole muuttumassa uskonnonvastaiseksi, vaan sen katsomuksellinen kenttä vain monipuolistuu.
Loikkanen toteaa, että monien mielestä yksi merkittävimmistä syistä Venäjän (vähemmistöuskontojen) uskonnonvapauden heikkenemiseen on ollut nimenomaan ortodoksinen kirkko. Sen katsotaan toimivan niin läheisessä yhteistyössä Kremlin kanssa, että esimerkiksi kirkon omien mielipiteiden erottaminen Venäjän valtion näkemyksistä ei Loikkasen mukaan aina ole helppoa.
Venäjän ortodoksisen kirkon asema valtionkirkkona onkin Juuso Loikkasen mukaan aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi evankelis-luterilaisen kirkon Suomessa, jossa virallisesti ei ole valtionkirkkoa ollutkaan vuoden 1869 jälkeen.
Kuva: Wikimedia Commons. Kristus Vapahtajan katedraali Moskovassa.