Tutkija: Vanhoillislestadiolaisen liikkeen pitäisi pyytää hoitokokouksia anteeksi

Tutkija, Vartija-lehden päätoimittaja Mikko Ketolan mukaan vanhoillislestadiolaisen liikkeen johdon tulisi pyytää anteeksi 1970-80 -lukujen niin sanottuja hoitokokouksia. Ketolan mukaan anteeksipyyntö loisi myönteisen vaikutelman ja puhdistaisi ilmaa liikkeen sisällä.

- Se voisi olla terveellistä ja hyödyllistä paitsi niille, jotka ovat hoitokokouksista kärsineet, myös liikkeelle sinänsä ja sen ilmapiirille. On keskusteltu siitä, voiko nykyinen johto pyytää anteeksi entisen johdon virheitä. Ajattelen, että hyötynäkökohta menee edelle, Ketola sanoo.

Hoitokokouksiksi nimitetään vanhoillislestadiolaisissa seurakunnissa 1970-80-lukujen taitteissa käytyjä linjakeskusteluja, joihin liittyi elämäntapaan ja oppiin liittyvien syntien julkista tunnustamista ja parannuksen tekoa. Ketolan mukaan kokouksista kirjoitettiin aikanaan paljon ja kuvausten perusteella niissä tapahtui painostamista, joka on kuulostanut myös suoranaiselta pakottamiselta.

Hoitokokoukset puhuttavat edelleen muun muassa Internetin keskustelupalstoilla. Ketolan mukaan keskustelu myös jatkuu, ellei myönnytyksiä tehdä.

Uskonnolliset yhteisöt ovat Suomessa olleet laiskoja pahoittelemaan menneitä virheitään. Ketola ei muista kuin yhden tapauksen. Suomen evankelisluterilainen kansanlähetys pyysi vuonna 1999 anteeksi liikkeen alkuaikojen uskonnollista ja hengellistä väkivaltaa. 

Vanhoillislestadiolaiselle liikkeelle anteeksipyyntö on haastavaa myös teologisista syistä. Ketolan mukaan lestadiolainen seurakuntakäsitys korostaa sitä, ettei Jumalan valitsemassa yhteisössä voi olla mitään väärää. Seurakunnan jäsenille anteeksipyyntö ja rippi ovat lestadiolaisuudessa sitä vastoin hyvin keskeisiä.