Ranskalaispormestarien päätökset kieltää peittävien burkini-uimapukujen käyttö on ristiriidassa Ranskan kansallisen lainsäädännön kanssa, sanoo uskonnon ja Ranskan valtion suhteeseen perehtynyt ja Ranskassa käydyistä huivi- ja huntukeskusteluista väitellyt filosofian tohtori Johanna Konttori.
Burkinien eli kokovartalouimapukujen käyttö kiellettiin hiljattain Ranskan Rivieralla Cannesissa ja Villeneuve-Loubet’ssa. Paikallinen oikeusistuin on vahvistanut kiellon. Viimeisimpänä burkinien käyttö kiellettiin myös Korsikalla.
Johanna Konttori toteaa, että Ranskassa vuonna 2011 voimaan astunut laki kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla, mutta uskonnollista pukeutumista ei sinänsä ole kielletty.
– Tähän asti valtion virallinen kanta on ollut, että oman uskonnollisuutensa on saanut näyttää. Siinä on tiettyjä rajoituksia, mutta kadulla huivi päässä tai risti kaulassa kulkemista on pidetty hyväksyttävänä, Konttori sanoo.
– Burkinit eivät peitä kasvoja, joten niiden pitäisi olla ok. Oletan, että kieltoa tullaan käsittelemään myös kansallisissa oikeusistuimissa.
Konttori huomauttaa lisäksi, ettei burkinikielto koske vain musliminaisia. Samantyyppisiä peittäviä uima-asuja käyttävät myös muut naiset, jotka haluavat suojata vartaloaan esimerkiksi katseilta tai auringolta.
– Jos laitat rannalle pitkähihaisen uimapaidan ja pitkälahkeiset housut ja siihen vielä uimalakin, niin siinähän sitä jo ollaan. On mielenkiintoista nähdä, missä raja menee ja miten kieltoa tullaan tulkitsemaan.
Kieltoa perustellaan turvallisuussyillä
Burkinien kieltoa on perusteltu sillä, että uskonnollisten ranta-asujen pelätään aiheuttavan järjestyshäiriöitä. Korsikassa burkinit kiellettiin sen jälkeen, kun paikalliset nuoret ja pohjoisafrikkalaistaustaiset perheet joutuivat tappeluun rannalla. Burkinit eivät kuitenkaan tiettävästi olleet riidan syynä.
Cannesissa pääsy uimarannoille on nyt kielletty kaikilta, joiden asu ei kunnioita ”korkeaa moraalia ja sekularismia”. Cannesin pormestari David Lisnard on BBC:n mukaan kutsunut burkineja ”islamilaisen ääritoiminnan symboleiksi”.
Musliminaisten kasvot peittävien asujen tulkitaan Johanna Konttorin mukaan Ranskassa yleisesti olevan yhteydessä ääriajatteluun. Nyt sama yhteys nähdään myös burkinien ja ääriajattelun välillä.
Taustalla vaikuttavat lukuisat terrori-iskut, joiden kohteeksi Ranska on viime aikoina joutunut. Toisaalta kiellot ovat linjassa myös muiden Ranskassa viime vuosina tehtyjen pukeutumisrajoitusten kanssa. Kasvot peittävän pukeutumisen lisäksi Ranskan valtion kouluissa on kielletty uskonnollisten asusteiden kuten pään peittävän huivin, kipan tai ristin käyttäminen.
Ranskassa tärkeän laïcité-periaatteen vallitsevan tulkinnan mukaan periaate mahdollistaa uskonnollisen pukeutumisen rajoittamisen. Laïcité-periaatteen arvostus on Johanna Konttorin mukaan kasvanut viime vuosikymmeninä erityisesti musliminaisten pukeutumisesta käytyjen kiistojen myötä.
– Kasvot peittävä vaatetus ja koulutyttöjen päähuivit on nähty sekularismi-idean vastaisiksi. Nyt myös burkini tulkitaan liian näkyväksi oman uskonnollisuuden esille tuomiseksi.
Laïcité-periaatteen tulkinta on Konttorin mukaan kuitenkin jatkuvan keskustelun kohteena, eivätkä kaikki pidä pukeutumisrajoituksia periaatteen hengen mukaisina. Samaan periaatteeseen kuuluu toisaalta niin uskonnonvapaus kuin ajatus siitä, että julkisen tilan tulisi olla tunnustuksetonta. Niinpä laïcité-periaatteeseen vedoten on yhtä lailla vaadittu koulutyttöjen päähuivien kieltämistä mutta myös sallimista.
– Loppujen lopuksi se on määritelmällisesti löyhä ja joustava periaate, joka on yhä määrittelyiden kohteena, vaikka sen juuret juontavat ainakin vuoteen 1789.
Kuva: Mohd Rasfan / AFP / Lehtikuva