Tutkija: Jehovan todistajien tilanne Norjassa muistuttaa, että ei ole olemassa absoluuttista uskonnon­vapautta

Suomessa hyödyt rekisteröityneen uskonnollisen yhdyskunnan statuksesta ovat uskontotieteen tutkija Teemu Tairan mukaan vaatimattomammat kuin Norjassa, missä Jehovan todistajilta ollaan epäämässä valtion rahoitus ja oikeus olla rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta.

Jehovan todistajien katsotaan Norjassa loukkaavan jäsentensä uskonnonvapautta sekä lasten oikeuksia esimerkiksi karttamiskäytännöillä, jotka koskevat myös alaikäisiä. Aiheesta voi lukea lisää täältä.

Tarjotessaan uskonnollisille yhteisöille etuisuuksia valtio voi Tairan mukaan hyvin asettaa niille myös ehtoja. Epäilyttäviltä yhteisöiltä rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan status voidaan evätä tai jopa ottaa pois. Useimmiten rajanveto tehdään ennaltaehkäisevästi eli statusta ei ylipäätään myönnetä.

– Tutkijan näkökulmasta Norjan tapaus on mielenkiintoinen ja muistuttaa siitä, ettei ole olemassa mitään absoluuttista uskonnonvapautta, vaan sen määrittävät aina suvereenit valtiot, jotka toki yleensä noudattavat kansainvälisiä lakeja.

Tairan mukaan suhteessa uskonnollisiin yhteisöihin on karkeasti ottaen kahdenlaisia valtioita. Toisissa, kuten läntisissä demokratioissa, yksilöt ja yhteisöt saavat toimia vapaasti riippumatta uskonnollisesta statuksesta tai sen puutteesta. Toisissa, kuten Venäjällä, uskonnollinen status vaaditaan, ja jos sitä ei ole tai se evätään, koko toiminta voidaan kieltää.

– Kaiken toiminnan kieltäminen on hyvin ongelmallista. Mutta se, että valtio määrittää lait, joiden perusteella joku yhteisö saa virallisen uskonnollisen yhteisön aseman ja joihin kirjataan millaista suojaa tai etuisuuksia niille sitten tarjotaan, ei ole hyvä tai huono asia vaan fakta.

Kun Venäjä määritteli Jehovan todistajat äärijärjestöksi vuonna 2017 ja kielsi sen toiminnan maassa, Venäjältä tuli paljon Jehovan todistajia Suomeen.

– Tällöin suomalaiset Jehovan todistajat alkoivat pohtia, voisiko sama tapahtua meillä. He pohtivat paljon omaa julkisuuskuvaansa. Kävin heidän kanssaan keskusteluja näistä huolista silloin, Taira kertoo.

Ihmisoikeudet, etiikka ja moraali vaikuttavat implisiittisesti linjauksiin

Taira ei tiedä Suomesta yhtään tapausta, jossa rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan status olisi evätty sen myöntämisen jälkeen.

Hänen mukaansa esimerkiksi Karhun Kansa -yhteisö on muuttanut merkittävästi yhdistyksensä kuvausta sen jälkeen, kun se hyväksyttiin uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Suomenuskosta sen yhdistysjärjestyksessä ei enää puhuta. Muutos itseymmärryksessä ei ole kuitenkaan johtanut uskonnollisen yhdyskunnan statuksen kyseenalaistamiseen tai epäämiseen.

Taira tunnistaa, että sensitiivisyys ihmisoikeuskysymyksille on vahvistunut yhteiskunnissa kautta maailman. Se saa voimaa sosiaalisesta mediasta, jossa jaetaan tunteita herättäviä asioita. Koetut vääryydet eivät jää enää paikallisiksi kuriositeeteiksi, vaan leviävät nopeasti ympäri maailman herättäen ja pitäen yllä kiivasta keskustelua.

Kansainvälisesti ihmisoikeuskysymykset ja se, onko yhteisön eettiset ja moraaliset linjaukset riittävän lähellä ympäröivän yhteiskunnan linjauksia, ovat Tairan mukaan vaikuttaneet implisiittisesti siihen, hyväksytäänkö joku yhteisö virallisesti uskonnolliseksi yhteisöksi.

– Havaintojeni mukaan esimerkiksi Englannissa ja Walesissa epäilyttävien yhteisöjen kohdalla tulkitaan muita kriteerejä tavallista tiukemmin, jolloin niitä ei hyväksytä uskonnollisiksi yhdyskunniksi. Eettisiä- tai ihmisoikeuskysymyksiä ei mainita kirjatuissa perusteissa, koska niiden toteen näyttäminen olisi vaikeaa, mutta ne vaikuttavat ilmeisellä tavalla taustalla.

Norjassa etuisuuksien poistaminen on vahva ohjailumekanismi, Suomessa se olisi melko heikko

Mikäli jonkun uskonnollisen yhteisön virallinen status haluttaisiin Suomessa kyseenalaistaa tai poistaa esimerkiksi ihmisoikeusperustein, pitäisi Tairan mukaan käydä läpi kaikki yhteisöt erikseen samoilla silmälaseilla. Uskontokohtainen tarkastelu ei riittäisi, koska esimerkiksi rekisteröityneitä muslimiyhteisöjä on Suomessa kymmeniä.

Toisaalta Suomessa rekisteröitynyt uskonnollinen yhdyskunta ei saa läheskään yhtä suurta taloudellista etua virallisen statuksen vuoksi kuin Norjassa, jossa kaikki kansalaiset maksavat veroa jollekin katsomukselliselle yhdyskunnalle.

– Tämän vuoksi Norjassa on suhteessa väkilukuun enemmän humanisteja kuin missään muussa maassa. Uskonnottomat, jotka eivät maksa Suomessa veroa millekään katsomusyhteisölle, liittyvät Norjassa yleensä humanisteihin, Taira huomauttaa. Norjan humanistiyhdistyksellä on yli 130 000 jäsentä.

– Norjan tapauksessa etuisuuksien poistaminen on vahva ohjailumekanismi. Suomessa se olisi melko heikko.

Mikäli Jehovan todistajien virallinen status katsomuksellisena yhteisönä todella poistuu Norjassa, yhteisön jäsenet joutuvat valitsemaan jonkun toisen katsomuksellisen yhteisön, jolle katsomusveronsa maksavat.

Suomessa uskonnollisen yhdyskunnan statuksesta päättää kolmen hengen uskonnonvapauslain asiantuntijalautakunta

Suomessa virallisen uskonnollisen yhdyskunnan asemaa voi hakea yhteisö, jossa on vähintään 20 täysi-ikäistä jäsentä. Hyväksymisen ehdot määritellään uskonnonvapauslaissa.

Lain mukaan rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan toiminnan pitää perustua uskontunnustukseen ja pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin pyhinä pidettyihin vakiintuneisiin perusteisiin.

Toiminnassa on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia, eikä sillä saa tavoitella taloudellista voittoa. Yhdyskunnan perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, johon liitetään uskonnonvapauslain mukainen yhdyskuntajärjestys.

Rekisteröintiä haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta, joka ylläpitää uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriä. Varsinaisen arvioinnin siitä, täyttääkö yhteisö uskonnonvapauslain mukaiset uskonnollisen yhteisön tunnuspiirteet, tekee Opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä toimiva uskonnonvapauslain asiantuntijalautakunta.

Uusi kolmen hengen lautakunta nimetään neljän vuoden välein. Jäsenistä yhden tulee edustaa uskontojen, yhden yhteiskunnallista ja yhden oikeudellista asiantuntemusta. Tällä hetkellä lautakuntaan kuuluvat FT Kimmo Ketola, OTT Timo Esko ja VTT Tytti Isohookana-Asunmaa.

Vain rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan sovelletaan Suomessa lakia uskonrauhan rikkomisesta

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan saamat edut Suomessa Teemu Taira tiivistää viiteen. Ensinnäkin ne voivat hakea vihkioikeutta. Toinen etuus on mahdollisuus saada koulussa oman uskonnon opetusta.

– Käytännössä tämä ei yleensä ole pienille yhteisöille realistista, koska opiskelijoita pitää olla tietty määrä ja tarvitaan oman uskonnon opetussuunnitelma, Taira sanoo.

Kolmas etuus on mahdollisuus hakea taloudellista avustusta yhdyskunnan toimintaan. Sekään ei Suomessa ole Tairan mukaan vahva motivaattori, koska kyse on pienistä, jäsenmäärään suhteutetuista summista.

Tärkeänä etuutena Taira pitää sitä, että vain rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan sovelletaan Suomessa lakia uskonrauhan rikkomisesta.

– Eli jos haluat uskonnollesi lain suojan, yhdistyksen täytyy olla rekisteröity uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Muualla Euroopassa näin ei yleensä ole. Mielestäni on syytä kysyä, voisiko valtio tarjota kaikille ihmisille ja yhteisöille suojaa ilman, että jotkut pitää nimetä uskonnoiksi.

Viides etuus liittyy yhteisön julkisuuskuvaan. Jos se on vähänkin kyseenalainen, kannattaa Tairan mukaan pyrkiä rekisteröitymään, koska se merkitsee hyväksyntää.

– Esimerkiksi wiccat hakivat rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan statusta tehdäkseen selväksi, että kyse ei ole sekopäisten nuorten naisten jutusta vaan vakavasti otettavasta uskonnosta. Hakemus ei tosin mennyt läpi ja prosessi jäi kesken.

Yhtään hakemusta uskonnolliseksi yhdyskunnaksi ei Suomessa ole Teemu Tairan tietojen mukaan hylätty sillä perustella, että yhteisö loukkaa ihmisoikeuksia. Hylkyperusteena ei yleensä ole myöskään se, että yhteisön toiminta olisi yritystoimintaan verrattavaa bisnestä. Hakemuksen epääminen liittyy lähes poikkeuksetta siihen, että kuvaus uskonnon tunnuspiirteistä ja toiminnasta on puutteellinen tai kyseessä ei ole asiantuntijalautakunnan tulkinnan mukaan uskonnonvapauslain mukainen uskonto.

Lue myös:

Jehovan todistajilta evättiin Norjassa oikeus olla rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta – yhteisö haastoi valtion oikeuteen ja tilanne elää

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Tutkija: Jehovan todistajien tilanne Norjassa muistuttaa, että ei ole olemassa absoluuttista uskonnonvapautta