Toiset jouluperinteet pysyvät, toisten merkitys laskee – haudoilla käydään yhä, mutta joulurauhan julistus ei enää kokoa kaikkia

Perinteiset tavat viettää joulua, kuten joulukirkkoon osallistuminen tai joulurauhan julistuksen seuraaminen, eivät enää itsestään selvästi kuulu nuorten ikäluokkien jouluun, selviää syksyllä julkaistusta kirkon nelivuotiskertomuksesta Uskonto arjessa ja juhlassa. Tulokset ovat linjassa nelivuotiskertomuksen laajemman huomion kanssa siitä, että nuoret sukupolvet vetäytyvät perinteisistä uskonnollisuuden muodoista.

Suomalaisilta kysyttiin nyt Gallup Ecclesiastica -kyselyssä ensimmäistä kertaa erilaisista joulunviettotavoista. Eniten suomalaisia yhdistävä jouluperinne näyttävät olevan erityiset jouluruuat. Vastaajista 97 prosenttia kertoi, että jouluruuat kuuluivat useimmiten tai toisinaan joulunviettoon.

Myös hautausmaalla käyminen ja Kauneimmat joululaulut yhdistävät. Haudoilla kävi useimmiten 58 prosenttia ja toisinaan 27 prosenttia vastaajista. Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen osallistui useimmiten 18 prosenttia ja toisinaan 37 prosenttia vastaajista.

Nuoret eivät käy kirkossa

Muutosta näkyy selvimmin joulukirkossa käymisessä ja joulurauhan julistuksen seuraamisessa. Vastaajista 53 prosenttia kertoi, ettei koskaan osallistu joulukirkkoon. Perinteisesti joulu on ollut suosittua aikaa kirkossa käymiselle. Vuonna 1999 jouluaattona, jouluyönä ja joulupäivänä kirkossa kävi 793 000 suomalaista. Sen sijaan vuonna 2019 jouluaattona ja joulupäivänä kirkossa kävi 290 000 suomalaista.

Joulukirkkoon osallistumisessa on eroja ikäluokkien ja sukupuolten välillä. Enemmistö yli 50-vuotiaista naisista osallistuu joulukirkkoon useimmiten tai toisinaan, mutta 30–39-vuotiailla naisilla se on selvästi vähäisempää. Miehillä ikäryhmien väliset erot ovat vähäisiä.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki huomauttaa, että joulukirkossa ovat perinteisesti käyneet sellaisetkin ihmiset, jotka eivät seurakunnan toimintaan muuten osallistu. Nelivuotiskertomuksen valossa kuitenkin näyttäisi siltä, ettei elämänkaareen tai vuodenkiertoon liittyviä juhlia enää itsestään selvästi vietetä perinteisillä tavoilla.

– Jos hengellisyydellä tai kristillisyydellä ei ole roolia arkielämässä, nuoremmat sukupolvet eivät pidä itsestään selvänä, että se näkyisi myöskään juhlatilanteessa.

Salomäen mukaan on mielenkiintoista, että Kauneimmat joululaulut ja haudoilla käyminen nousevat vahvasti esiin kyselyssä.

– On siis joitakin jouluun liittyviä perinteitä, jotka säilyvät, kun toisissa tapahtuu muutosta.

Lapsuudenkoti vaikuttaa

Hanna Salomäki nostaa esille joulurauhan julistamisen, jonka seuraaminen on ollut osa suomalaista yhtenäiskulttuuria. Joulurauhan julistusta seurasi useimmiten tai toisinaan 78 prosenttia vastaajista. Vastaajien ikää tarkastelemalla kuitenkin huomaa perinteen olevan muutoksessa. Alle 40-vuotiaista joka kolmas sanoo, ettei koskaan seuraa joulurauhan julistusta. Yli 70-vuotiaista näin vastasi vain viisi prosenttia.

– Muutosta tapahtuu siis myös suomalaiseen kulttuuriin liitetyissä yleisissä tavoissa, suoran uskonnollisuuden ohella, Salomäki toteaa.

Lapsuuden joulunviettotavoilla näyttää nelivuotiskertomuksen perusteella olevan suoraviivainen vaikutus omaan joulunviettoon. Niistä vastaajista, jotka olivat lapsena osallistuneet joulukirkkoon, 70 prosenttia ilmoitti myös aikuisena osallistuvansa. Vastaavasti 72 prosenttia niistä, jotka eivät lapsena olleet käyneet joulukirkossa, eivät aikuisenakaan osallistuneet.

– Varsinkin Y- ja Z-sukupolvet korostavat omia valintoja ja niillä halutaan kuvastaa omia arvoja. Myös joulun perinteet punnitaan tarkkaan. Tavan vuoksi jonkin tekemistä katsotaan kriittisesti.

Kristillinen sanoma hämärtyy

Joulun kristillisen sanoman merkitys näyttää vähentyneen erityisesti nuorten naisten kohdalla. Alle 30-vuotiaista naisista vain neljännes piti kristillistä sanomaa tärkeänä. Kaksi kolmesta yli 70-vuotiaasta naisesta ja yli puolet samanikäisistä miehistä piti joulun kristillistä sanomaa Jeesuksen syntymästä merkityksellisenä.

Hanna Salomäen mukaan tulevaisuudessakin on tärkeää tuoda joulun sanoma lähelle ihmisiä, niin kuin seurakunnat tekevät nytkin esimerkiksi jakamalla pipareita työmatkalaisille ja muiden joulukampanjoiden avulla.

– Joulun aikaan kynnys osallistua seurakunnan toimintaan on tavallista alhaisempi. Myös musiikkitilaisuudet kokoavat edelleen ihmisiä. Tämä vuosi on tietysti poikkeus, kun mitään ei voi tehdä.

Lue myös:

Kirkon nelivuotiskertomus: Suomessa ollaan lähellä taitetta, jossa uskonnollisuus alkaa olla epätyypillistä

***

Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Edellinen artikkeliHelsinkiläinen suntio siirtyi koronajäljittäjän työhön – ”Altistunut antaa suuren lahjan läheisilleen eristäytymällä”
Seuraava artikkeliKolumni: Joka vuosi lauluntekijät pähkäilevät, mikä vielä voisi olla kiinnostava näkökulma jouluun

Ei näytettäviä viestejä