Suhde uskontoon jakaa suomalaisia yhä enemmän. Puolet suomalaisista pitää itseään uskonnollisina ja likipitäen yhtä suuri osa ei-uskonnollisina tai ateisteina, tuore Kirkon nelivuotiskertomus kertoo. Näin ollen Suomessa ollaan lähellä kulttuurista taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä sosiaalisesti epätyypillisenä identiteettinä. 1960-luvun puolivälin jälkeen syntyneissä sukupolvissa taitepiste on jo ohitettu.
Kirkon nelivuotiskertomus Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016–2019 julkistettiin keskiviikkona. Kirkon työn ja aseman ohella tutkimus tarkastelee laajalti suomalaista uskonnollista kenttää ja sen taustalla vaikuttavia arvoja. Nelivuotiskertomuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sekä tutkijat Maarit Hytönen, Kimmo Ketola, Veli-Matti Salminen ja Jussi Sohlberg.
Tutkimuksesta käy ilmi, että jumalauskossa voimakkain lasku on tapahtunut niiden osuudessa, jotka ilmoittivat uskovansa kristilliseen Jumalaan.
Vain joka kahdeskymmenes suomalainen ajatteli, että totuus löytyy ainoastaan omasta uskonnosta. Jopa kaikkein vahvimmin kristillisen oppiin sitoutuneiden uskovien ryhmässä alle puolet ajatteli, että totuus löytyy vain yhdestä tai edes parhaiten yhdestä uskonnosta.
Nelivuotiskertomuksen mukaan kirkossa ei ole kyetty kehittämään kristillistä uskontoteologiaa niin, että se vastaisi uskottavasti uskontojen kohtaamisen ja kulttuurisen moninaistumisen haasteisiin.
Yhteisöllisyys ja kokemuksellisuus kiinnostavat, kulttuurikristillisyys ei
Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 68,7 prosenttia maassa asuvista. Vuoden 2015 lopussa vastaava osuus oli 72,9 prosenttia.
Kirkosta eronneiden määrä väheni hiukan edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna ja liittyneiden määrä puolestaan kasvoi hiukan, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sanoi nelivuotiskertomuksen julkistustilaisuudessa, jonka voi katsoa täältä.
Nelivuotiskertomuksen mukaan kulttuurikristillisyys on mennyttä mutta hengellisyys ei. Yhteisöllisyydelle ja kokemuksellisuudelle on tilausta.
Halu kuulua kristittyjen yhteisöön oli 40 prosentille ratkaiseva tai melko tärkeä syy liittyä kirkkoon. Yli puolet 15–24-vuotiaista piti sitä vähintään melko tärkeänä syynä liittyä kirkkoon.
Suomessa naisten identifioituminen uskonnollisiksi on romahtanut jyrkimmin koko Euroopassa
Ikä ja sukupuoli vaikuttavat siihen, miten suomalaiset suhtautuvat kirkollisiin toimituksiin, kuten kasteeseen, avioliittoon vihkimiseen ja hautaan siunaamiseen. Nämä ovat perinteisesti olleet vahvasti kirkkoon sitovia toimituksia, mutta etenkin nuoret ikäluokat haluavat niitä elämäänsä vain, jos kokevat ne omakohtaisesti merkityksellisiksi.
Syntymän yhteydessä järjestettävää uskonnollista juhlaa piti tärkeänä neljä viidestä yli 70-vuotiaasta naisesta, mutta vain puolet alle 30-vuotiaista naisista. Hanna Salomäen mukaan nuoret naiset ovatkin ikäryhmä, joka etääntyy kristillisestä perinteestä kaikkein selvimmin. Miehillä ikä vaikuttaa kristilliseen perinteeseen sitoutumiseen vähemmän kuin naisilla.
Tutkimuksessa todetaan, että yksi ihmisiä kristinuskosta voimakkaasti vieraannuttava asia on uskonnollisuuden liittyminen mielikuvissa patriarkaaliseen järjestykseen. Suomessa naisten identifioituminen uskonnollisiksi on romahtanut jyrkimmin koko Euroopassa.
Kiinnittyminen kirkollisiin toimituksiin vaihtelee myös huomattavasti eri puolilla maata. Vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin neljä viidestä syntyneestä lapsesta, Helsingin hiippakunnassa vain 40 prosenttia.
30–39-vuotiaissa suomalaisissa on jo enemmän niitä, jotka eivät halua kristillistä hautausta kuin niitä, jotka sen haluavat.
Kirkon nelivuotiskertomuksen voi ladata ilmaiseksi täältä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.