Joensuussa Itä-Suomen yliopiston tiloissa alkoi eilen torstaina maailman uskonnonvapaustilannetta käsittelevä kansainvälinen tutkijakonferenssi.
Konferenssin aiheena on ”Uskonnonvapaus – sen toteutuminen ja sen loukkaukset 1900- ja 2000-luvuilla”. Kokoontumisen yhtenä taustatekijänä on eri puolilla maailmaa viime vuosina heikentynyt uskonnonvapaustilanne.
Konferenssissa kuultiin torstaina esityksiä esimerkiksi Balkanin alueen muslimien tilanteesta sekä Venäjän uskonnonvapauden kaventumisesta.
Virolainen tutkija Ringo Ringvee käsitteli esityksessään uskontoa turvallisuuskysymyksenä. Uskontoon liitetään Ringveen mukaan sekä todelliset että kuvitellut uhat. Vaikka tilanteet vaihtelevat eri maissa, yleisesti ottaen voi sanoa, että viime vuosikymmeninä uskonnosta on tullut yleismaailmallinen turvallisuuskysymys. Varsinkin islamista on erilaisten ääriliikkeiden myötä tullut turvallisuuspuheenaihe.
Ringvee totesi, että esimerkiksi Isis on toki terroristiorganisaatio, mutta se on myös uusi uskonnollinen liike.
– Isis on käyttänyt erittäin julmaa ja laajaa väkivaltaa. Lisäksi se on hyödyntänyt sosiaalista mediaa, Ringvee sanoi.
Ringveen mukaan valtioiden pitäisi ottaa uskonnollisten liikkeiden muodostamat uhat vakavasti ja suojella väestöä tarpeellisin toimenpitein niiden uhalta.
Ongelmaksi voi tällöin tulla myös se, että ääriliikkeitä vastaan suunnatut lait voivat muodostua hallituksille hyödyllisiksi työkaluiksi myös täysin kuviteltuja uhkia vastaan.
Esimerkkinä tästä on Ringveen mukaan Venäjän vuoden 2016 lainsäädäntö, jonka varjolla maassa on nyt käytetty Jehovan todistajien toiminnan tukahduttamiseen. Kyseessä on kuitenkin täysin rauhallinen ja väkivallaton uskonnollinen ryhmä.
Ylipäätään Venäjän ortodoksinen kirkko saa Venäjällä Kremlin hallinnon tuen vastustaessaan erilaisia pieniä uskonnollisia liikkeitä, jotka tulkitaan uhiksi.
Kaiken kaikkiaan uskonto merkitsee nykypäivän konflikteissa usein eräänlaista pehmeää voimaa. Tämä näkyy Ringveen mukaan hyvin esimerkiksi Ukrainan kriisissä, jossa kohtaavat myös ”venäläisen maailman” (Russkij mir) ideologia ja toisaalta Ukrainan kansalliset pyrkimykset.
Tutkija: Venäjällä ortodoksinen kirkko toimii pieniä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan
Venäjän tilanteesta puhui myös ranskalainen asianajaja Patricia Duval. Hän analysoi Ranskassa vuonna 1994 perustettua järjestöä ”European Federation of Centres of Information and Research against Sectarianism” (FECRIS).
Järjestön perustivat alun perin vanhemmat, joiden aikuinen lapsi liittyi täysin uskonnonvapauslain mukaisesti omalla päätöksellään Jehovan todistajiin. Vanhemmat pyrkivät saamaan lapsensa muuttamaan mieltään.
FECRIS on kansainvälinen lahkoja vastaan toimiva organisaatio, jolla on tunnettu ja hieman salaperäinen venäläinen varapuheenjohtaja Aleksandr Dvorkin.
Duvalin mukaan Dvorkin on erikoistunut FECRIS:n Venäjän-alaosastossa puolustamaan Venäjän ortodoksista kirkkoa ja vastustamaan uskonnollisia vähemmistöjä, joiden arvioidaan olevan ortodoksisuuden kilpailijoita.
– Dvorkin ja FECRIS Venäjällä ovat harjoittaneet vähemmistöjä kohtaan vihapuhetta yli kaksikymmentä vuotta. Ne ovat ylläpitäneet epäluuloa vähemmistöjä kohtaan. Tämä on johtanut vähemmistöjen toiminnan kieltämiseen ja jopa vangitsemisiin. On myös paljon muuta aggressiota ja uhkailua.
Duvalin mukaan Venäjän FECRIS on pyrkinyt erityisissä ”rehabilitaatiokeskuksissa” pakottamaan vähemmistöuskontoihin siirtyneitä ihmisiä jättämään uskonnollisen ryhmänsä ja palaamaan ortodoksisuuteen.
Aleksandr Dvorkin on mukana myös neuvostossa, jonka tehtävänä on opastaa Venäjän oikeusministeriötä siinä, mitkä uskonnolliset ryhmät voidaan hyväksyä rekisteröitäviksi uskonnollisiksi ryhmiksi.
Duvalin mukaan Dvorkinin takana on runsaasti Venäjän ortodoksisen kirkon johtoon kuuluvia henkilöitä, mutta koko Venäjän ortodoksista kirkkoa ei pitäisi silti leimata tämän vuoksi.
Länsieurooppalainen ongelma Duvalin mukaan on, että FECRIS on miltei kokonaan Ranskan valtion verovaroista rahoittama. Vaikka järjestön ongelmista ollaan tutkijapiireissä selvillä, ne eivät Duvalin mukaan Ranskassa juuri ylitä uutiskynnystä.
Kuva: Jussi Rytkönen. Virolainen tutkija Ringo Ringvee esitelmöi Joensuussa.