Helsingin viime pyhän Tuomasmessun ehtoollisen asetussanoista on virinnyt keskustelu. Liturgina toiminut Tuomasmessun hallituksen jäsen, HelsinkiMission toiminnanjohtaja, pastori Olli Valtonen luki Agricolan kirkossa pidetyssä Tuomasmessussa ehtoollisen asetussanat seuraavasti:
”Sinä yönä, jona hän kuoli, Jeesus otti leivän kiitti ja rukoili sinua Isä. Hän antoi leivän ystävilleen ja sanoi, tässä on ruokaa matkalle. Ottakaa tästä kaikki ja syökää. Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tämä on Kristuksen ruumis.
Sen jälkeen hän otti viinimaljan ja luki kiitosrukouksen. Hän antoi sen ystävilleen ja sanoi, tässä on matkajuoma, ottakaa ja jakakaa se, tämä malja on minun vereni, uusi ja ikuinen liitto. Tämä veri on vuodatettu teidän edestänne ja kaikkien ihmisten edestä, että syyllisyys ja synti sovitettaisiin. Aina kun te tästä juotte, olen minä läsnä. Tämä on Kristuksen veri. Suuri on uskon salaisuus.”
Tuomasmessun toiminnanjohtaja, tuomaspappi Pirjo Kantala vahvistaa Kotimaa24:n tiedon, jonka mukaan Valtosen lukemista asetussanoista on herännyt keskustelua. Kantalan mukaan puhetta käydään Pastorien suljetussa Facebook-ryhmässä, mutta sitä ei ole hänen tietojensa mukaan käyty tuomasmessuväen keskuudessa.
Käytännössä kyse keskustelussa on siitä, onko Valtonen keksinyt asetussanat ja millä tavalla ne voidaan lausua ja onko niitä ylipäänsä mahdollista muotoilla uudestaan.
– Siellä on käyty hyväsävyistä keskustelua siitä, mikä on liturgisen rukouksen ja ehtoollisrukouksen merkitys kuulijalle tai seurakunnalle, Kantala valottaa.
Jäljet johtavat Saksaan
Pirjo Kantala kertoo Kotimaa24:lle itsekin osallistuneensa keskusteluun pappien Facebook-ryhmässä. Hänen mukaansa liturgi voi puhua niin, että rukoukset ovat nykyihmiselle ymmärrettävää kieltä. Ehtoollisrukouksessakin voi yhtyä kirkon vanhoihin traditoihin tai käyttää vaikkapa Ruotsin tai Saksan kirkon liturgisia rukouksia.
Ehtoollisrukoukseen liittyvät asetussanat tai niiden ytimen Kantala itse lukisi kuitenkin kirkkokäsikirjan mukaisesti.
Varsinaiset asetussanat kuuluvat kirkkokäsikirjan mukaan seuraavasti: Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni.
Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.
Kantalan mukaan Valtosen käyttämän rukouksen koko versio on julkaistu Rukousten kirjassa (Kirjapaja 2012). Rukouksen jäljet johtavat alun perin 1980–1990-luvun taitteen Saksaan, jossa julkaistiin Evankelisen kirkon jumalanpalvelusten kirja koekäyttöön.
Tuolloin nykyinen Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila toimi Saksassa ulkosuomalaistyön pappina. Kotila käänsi yhden ehtoollisrukousvaihtoehdon suomalaisten seurakuntien käyttöön Saksassa. Hän julkaisi käännöksen myös Teologisessa Aikakauskirjassa, josta Kotilan mukaan Valtonen on mitä ilmeisimmin rukouksen ottanut käyttöönsä. Rukousten kirjan ja Teologisen aikakauskirjan versiot ovat hivenen erilaisia. Kotila toteaa Kotimaa24:lle, että Rukousten kirjassa teksti on liitetty kiirastorstaihin ja se on yksityiseen hartauteen liittyvä rukous.
Markku Kotila itse kertoo käyttänyt rukousta ehtoollisrukouksena, mutta hän on lukenut rukouksen sisällä olevat asetussanat kirkkokäsikirjan mukaisessa muodossa.
Tuomasmessussa toivotaan käsikirjan mukaisia asetussanoja
Tuomaspappi Pirjo Kantala kertoo, että Tuomasmessun liturgin ohjeissa asetussanojen ympärillä voi käyttää erilaisia rukouksia eikä niissä tarvitse pitäytyä kirkkokäsikirjassa. Liturgin ohjeissa asetussanojen kohdalla ei kuitenkaan neuvota käyttämään muita muotoja.
– Pyrkimys on, että ytimessä olevat asetussanat olisivat ne, mitkä ovat käsikirjassa, Kantala sanoo.
Olli Valtosen ja kaikkien muidenkin käyttämistä asetussanoista Kantala toteaa, että jokainen pappi vastaa niistä itse.
– En osaa sen kummempaa ohjeistusta antaa. Ei kukaan liturgi ole minun alaiseni, Kantala sanoo lähtemättä kritisoimaan Valtosta.
Kantala lisää myös, että Olli Valtonen on nähnyt Tuomasmessun eräänlaisena laboratoriona, jossa voidaan myös kokeilla erilaisia asioita.
Katso videolta Valtosen ehtoollisrukous kohdasta 1:21:10 alkaen tästä linkistä.
Kuva: Jani Laukkanen. Kuva ei ole viime sunnuntain messusta eikä kuvassa puhuva henkilö ole Olli Valtonen.
Lue myös:
Valtonen perää moniäänisyyttä ”fundamentalistisen sanamagiikan” sijaan