Tänään on Vainojen uhrien muistopäivä

Tänään vietetään kansainvälistä Vainojen uhrien muistopäivää. Päivämäärä tulee siitä, että Puolassa sijainnut natsi-Saksan Auschwitzin keskitysleiri vapautettiin 27. tammikuuta 1945. Suomessa päivää ryhdyttiin viettämään Euroopan parlamentin suosituksesta vuonna 1995.

Holokaustin muistoa ylläpitävän ja aihetta tutkivan kansainvälisen Jad Vashem -järjestön Suomen osasto on järjestänyt vuodesta 1995 alkaen holokaustin muistopäivän samanaikaisesti juutalaisen kalenterin Jom ha-Shoan (shoah tarkoittaa holokaustia) kanssa. Juutalaisessa kalenterissa Jom ha-Shoah on nisan-kuun 15. päivä, mikä ajoittuu gregoriaanisessa kalenterissa huhti- tai toukokuuhun.

Vuonna 2001 Vainojen uhrien muistopäivää alettiin viettää Suomessa 27. tammikuuta. Vuodesta 2002 opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut päivän viettämistä taloudellisesti, ja vuonna 2003 päivä tuli ensimmäistä kertaa suomalaisiin kalentereihin.

Toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, Suomessa päivää vietetään valtiovallan päätöksellä nimellä vainojen uhrien muistopäivä. Muissa maissa se on omistettu nimenomaan holokaustin uhrien muistolle.

Natsi-Saksan toteuttamassa holokaustissa surmattiin arviolta kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista. Lisäksi surmattiin yhteensä useita miljoonia puolalaisia, venäläisiä ja muita slaaveja, romaneja, kommunisteja, seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, Jehovan todistajia ja kehitysvammaisia.

Vainojen uhrien päivän vieraskielisissä nimissä alkuperäinen teema näkyy: esimerkiksi ruotsiksi päivän nimi on Förintelsens dag, saksaksi Internationale Tag des Gedankens an die Opfer des Holocaust, englanniksi Holocaust Remembrance Day.

Suomen Jad Vashem on sittemmin muuttanut nimensä Holokaustin uhrien muisto ry:ksi. Yhdistyksen puheenjohtaja Oula Silvennoinen kertoo, että järjestö on yrittänyt muuttaa päivän suomenkielistä nimeä kansainvälisen käytännön mukaiseksi.

– Yhdistyksemme teki aloitteen Jyrki Kataisen pääministerikaudella. Tulimme kuitenkin torjutuksi sillä perusteella, että "holokausti" ei ole suomen kielen sana, ja sen korostaminen hämärtäisi muiden kansanryhmien kuin holokaustin uhrien kärsimyksiä. Tästähän ei kuitenkaan ollenkaan ole kyse, päinvastoin, Silvennoinen sanoo.

Hänen mukaansa holokaustilla on sen ajallisen ja maantieteellisen läheisyyden vuoksi eurooppalaisille aivan erityinen merkitys.

– Mutta se on toki vasta lähtökohta yleiselle sen asian pohtimiselle, mikä maailmassa saa tällaisia asioita aikaan ja lähtökohta ponnistelulle, että tällaisia asioita ei tapahtuisi enää missään eikä kenellekään, Silvennoinen tähdentää.

Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuuksia vietetään tänään eri puolilla Suomea.

Kuva: Olli Seppälä. Kuvassa Holokaustin uhrien muistomerkki Berliinissä.