Suositut kirkkomuskarit pitävät myös nuorten aikuisten kirkkopolkua auki – "Hengelliset laulut siirtyvät kotiin ja leikkeihin"

Kirkkomuskarilaisten riemua Auroran kappelilla Espoossa. Kuva: Jukka Granström

Kirkkomuskareiden määrä on kasvanut viime vuosina. Tarkkoja tilastoja on vaikea saada, koska muskariryhmien tilastointikäytännöt vaihtelevat eri puolilla Suomea. Selvää kuitenkin on, että seurakuntien muskaritoiminta on ammattimaistunut ja ryhmiä syntyy yhä lisää. Tilastoihin saakka päätyneitä ryhmiä oli vuonna 2019 lähes 700.

Pelkästään Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa muskareihin osallistuu viikoittain lähes 300 lasta ja lisäksi heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Muskariryhmiä on kaikkiaan 37 ja niistä jokainen kokoontuu 15 kertaa keväällä ja 15 kertaa syksyllä. Kaikissa Espoon seurakunnissa muskariryhmiä on yhteensä yli 80.

– Vanhemmat kehuvat muskareitten lämmintä ilmapiiriä. Niihin on helppo tulla mukaan matalalla kynnyksellä ja niissä on sopivassa suhteessa hartautta ja leikkiä. Moni kertoo, että on ihana nähdä, kuinka lapsi nauttii ja riemuitsee, kertoo Espoon tuomiokirkkoseurakunnan muskariopettaja Heli Vapaakallio.

Kirkon tuore nelivuotiskertomus paljastaa, että kaikkein vähiten kristillistä perinnettä lapsilleen välittävät 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alkupuolella syntyneet Z-sukupolven äidit. Tämä on uhka sekä kirkon jäsenkehitykselle että kristillisen perinteen välittymiselle.

1980–90-luvuilla syntyneet vanhemmat tuovat kuitenkin lapsiaan sankoin joukoin kirkkomuskareihin. Muskarit vahvistavat lapsen ja vanhemman sekä sisarusten suhdetta ja välittävät viestiä siitä, että jokainen on hyväksytty ja rakastettu.

– Nuoret vanhemmat tulevat vuodesta toiseen uusienkin lasten kanssa. Kirkkopolku ei siis täysin ruohotu. Muskareissa lapsille ja vanhemmille tulee tutuksi kirkkovuoden kulku, ja hengelliset laulut siirtyvät luontevasti myös kotiin ja leikkeihin, Vapaakallio sanoo.

Päiväkodin kirkkomuskarin voi toteuttaa vaikka metsässä

Muskarilapset ovat Heli Vapaakallion mukaan nuorentuneet viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana. Enää isot sisarukset eivät tule mukaan yhtä paljon kuin ennen, koska he ovat päiväkodissa. 1–2-vuotiaita on mukana todella paljon ja pienimmät vauvamuskarilaiset ovat kolmen kuukauden ikäisiä.

Isät ovat löytäneet mukaan kaikkiin muskareihin. Enää he eivät ole outo näky edes vauvamuskarissa. Kollegoilla on samanlainen kokemus.

Muskari taipuu myös muuttuviin olosuhteisiin. Monissa seurakunnissa muskareista on tullut olennainen osa päiväkotiyhteistyötä. Koronan myötä päiväkotien kirkkomuskareita on toteutettu myös metsäretkillä. Kauppakeskuksissa ja leikkipuistoissa on ohjattu pop up -kirkkomuskareita.

Muskarit ylittävät myös työalojen rajoja. Kanttorit voivat osallistua muskareiden ideointiin ja ohjaamiseen siinä kuin lastenohjaajat tai koulutetut muskariopettajatkin. Diakoniatyön kanssa yhteistyössä on joillain paikkakunnilla ideoitu omia muskareita erityistä tukea tarvitseville lapsille.

Lue lisää kirkkomuskareista ja muista kirkon varhaiskasvatuksen ajankohtaisista asioista 8.1. Kotimaa-lehden välissä ilmestyvästä Kotimaa Pro -liitteestä.