Suomessa vieraillut unkarilaispiispa Péter Kondor: "Maailmassa vaikuttaa voimakas ideologinen kahtiajako"

Piispa Péter Kondor. Kuva: Jussi Rytkönen

Unkarin luterilaisen kirkon eteläisen hiippakunnan piispa Péter Kondor osallistui viime viikolla Turun kristillisellä opistolla pidettyyn suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen.

– Edellisen kerran osallistuin vastaavaan konferenssiin pappina vuonna 2008 Unkarissa. Silloisista osallistujista melko harva oli nyt paikalla, mutta nyt oli hyvä solmia uusia tuttavuuksia paikalle olleiden piispojen, pappien ja muiden osallistujien kanssa, Kondor kertoo.

Suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen teema oli tällä kertaa kristillinen kasvatus.

Aiheeseen kytkeytyvät teemat, esitelmät ja ryhmätyöt olivat Kondorin mielestä kiinnostavia ja inspiroivia, myös siksi, että kaikki osallistuneet luterilaiset kirkot – Inkeri, Suomi, Romania, Unkari ja Viro – elävät hieman erilaisissa konteksteissa.

– Jokainen saa täällä kuulluista asioista jotakin viemisiksi kotiinsa. Mutta ehkä tärkeintä on ollut veljellisen kohtaamisen kokeminen eri kirkkojen edustajien kesken.

Kondor on itse kokenut kokouksien järjestäjä, sillä hän toimi aikaisemmin vuosikymmenen ajan myös Unkarin luterilaisen pappisliiton puheenjohtajana.

Monikielinen konferenssi oli myös monien vähemmistöasemassa elävien luterilaisten tapaaminen. Kondor kuunteli Turussa mielenkiinnolla myös esitystä Suomen kirkon saamelaistyöstä ja saamen kielien käytöstä seurakuntatyössä.

– Unkarin luterilainen kirkkokaan ei ole vain "unkarilainen". Eräissä seurakunnissa käytetään työssä myös maan vähemmistökieliä slovakkia ja saksaa.

"Arvostelijat eivät aina tunne kaikkien unkarilaisten näkökulmia"

Unkarilaiset joutuvat nykyisin kohtaamaan paljon varsinkin Euroopan unionista ja sen jäsenmaista tulevaa kritiikkiä maan tämänhetkistä politiikkaa kohtaan.

Kondor korostaa olevansa luterilainen piispa, eikä poliitikko. Hän muistuttaa, että lähtökohta on se, myös ulkomaisten tarkkailijoiden mukaan, että Unkarissa vallitsee demokratia.

– Meillä oli jälleen parlamenttivaalit, eikä niitä ole väitetty epärehellisiksi.

Demokratiaan kuuluu tietysti myös se, että hallitusta voidaan arvostella ja Kondor kertoo näin toki olevankin.

– Unkarin mediat ovat usein poliittisesti eri leireihin jakautuneita. On hallitusta kannattavia ja sitä vastustavia medioita. Tällä hetkellä opposition ääni kuulunee voimakkaimmin internetissä ilmestyvissä medioissa, Kondor arvioi.

Aikamme maailmassa vaikuttaa Kondorin mukaan voimakas ideologinen kamppailu ja kahtiajako.

– Se on alkanut Yhdysvalloissa ja levinnyt myös läntiseen Eurooppaan. Unkariin tämä "taistelu" on itse asiassa tullut melko myöhään. Kyseessä on paitsi ideologinen, myös taloudellinen kamppailu. Se näkyy tietenkin myös medioissa.

Kondor kertoo rakastavansa isänmaataan ja kirkkoaan. Unkaria kohtaan nykyisin osoitetussa kritiikissä häntä satuttaa se, että arvostelijat eivät aina vaikuta tuntevan kaikkien unkarilaisten osapuolien näkökulmia asioihin.

– Etenkin ulkomaisten medioiden voisi olla hyvä tehdä uutisiaan paikan päällä Unkarissa ja kysyä eri mieltä olevilta unkarilaisilta. Tällöin muodostuva kuva on varmasti monipuolisempi.

"Kehitys missä tahansa edellyttää myös kritiikkiä"

Miten jakautunut Unkarin luterilainen kirkko on? Kondor toteaa, että kirkonkin jäsenet ovat tietysti monista kysymyksistä eri mieltä.

– Meillä, kuten käsittääkseni muuallakin, on joitakin pappeja, jotka ottavat esimerkiksi internetissä hyvin voimakkaasti kantaa johonkin poliittiseen suuntaan. Mutta kun katson kirkkoa kokonaisuutena, pappien suuri enemmistö ei ilmaise käsityksiään niin voimakkaasti – vaikka arvatenkin heillä kaikilla on omat mielipiteensä ja he äänestävät vaaleissa. Meidän pappien ensisijainen tehtävä on kuitenkin Kristuksen evankeliumin julistaminen.

Kondor toteaa, että yleisesti ottaen kehitys missä tahansa edellyttää myös kritiikkiä. Sitä on voitava esittää aina.

– Tämä koskee myös kirkkoa. Eihän kirkossammekaan ole kaikki kunnossa. Kun katson sitä piispana, näen aika paljon korjattavaa. Usein meitä piispoja myös kritisoidaan. Se on kuin edessämme pidettäisiin kokovartalopeiliä: ehkä kaikki ei ole kohdallaan?

Kritiikkiä pitäisi kuunnella Kondorin mukaan kuunnella myös silloin, kun esitettyjä muutoksia ei ehkä voida sellaisenaan tai ainakaan heti toteuttaa.

Kyse on myös siitä, miten ollaan kirkko.

– Jos voimme olla tällä tavoin myös Kristuksen edessä, jos suostumme keskustelemaan Hänen kanssaan ja suostumme Hänen johdettavikseen, voimme tulla keskustelevaksi kirkoksi, jossa elämme toisen ihmisen hyväksi, Péter Kondor sanoo.