Rautjärven kirkon tuhopoltto järkytti jouluna 2022. Tapaus herätti keskustelua myös yleisesti puukirkkojen paloturvallisuustilanteesta. Rautjärven paloa kommentoineen palomestarin mukaan kirkossa ei ollut sprinklereitä tai muuta automaattista sammutusjärjestelmää. Mikä on kirkkojen paloturvallisuustilanne muualla Suomessa?

Seurakuntien kohderekisteri Basiksen mukaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista löytyy 326 puurakenteista kirkkoa. Puurakenteisia kellotapuleita löytyy 164 ja puusta rakennettuja siunauskappeleita 94. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Edla Mäkelän mukaan nämä luvut eivät vielä vastaa kokonaismäärää. Myöskään sprinklereiden määrästä tai tyypistä ei löydy kattavaa tietoa.

– Vaikka rekisteri on kaikilla seurakunnilla käytössä ja tietoja on pyydetty täydentämään, niin läheskään kaikki seurakunnat eivät ole vielä rakennustietoja sinne kattavasti täyttäneet.

Mäkelän lausumasta voidaan päätellä, että puukirkkojen määrä Suomessa on vielä tuntuvasti suurempi.

”Ulkopuolelta kirkkoon kohdistuvia hyökkäyksiä on vaikeampi ennaltaehkäistä kuin sähkövikoja”

Paloturvallisuuden tärkeyteen ei ole kirkkohallituksen tai paikallisseurakuntien tasolla herätty vasta nyt. Mäkelän mukaan viimeisin Museoviraston, Kirkkohallituksen ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valmistama kirkkojen paloturvallisuusopas on peräisin vuodelta 2019.

– Rautjärven tuhopoltto kuitenkin herätti monet kertaamaan näitä asioita.

Suomessa on noin 650 kirkkolain mukaista evankelis-luterilaisten seurakuntien omistamaa kirkkoa, joista noin puolet on puurakenteisia. Keskiaikaisia kivikirkkoja on alle 100. Yhteneväisten paloturvallisuusohjeiden laatiminen arkkitehtuurisesti kirjavalle kirkkokannalle on haastavaa.

Mäkelän mukaan jokainen vanha kirkko on yksilö, jonka paloturvallisuus tulee aina suunnitella yksilökohtaisesti.

– Monet kirkot on rakennettu aikana, jolloin käsitykset paloturvallisuudesta olivat hyvin erilaisia kuin nykyään. On haastavaa saada kaikki tilat paloturvallisiksi. Siitä voi aiheutua painetta seurakunnille taloudellisessakin mielessä, sillä jokainen vanhempi kirkko tulee arvioida erikseen.

Mäkelän mukaan on kuitenkin huomioitava, että kaikki viimeisimmät kirkkopalot ovat olleet tuhopolttotapauksia.

– Sähköviat ja vastaavat eivät ole tulipaloja aiheuttaneet. Tällaisia puutteita ja riskejä seurakunnat kyllä tarkkailevat hyvin. Ulkopuolelta kirkkoon kohdistuvia hyökkäyksiä on vaikeampi ennaltaehkäistä.

Kirkkojen turvallisuudesta pidetään huolta

Puukirkoistaan kuuluissa seurakunnissa Rautjärven tragedia on ymmärrettävästi herättänyt keskustelua. Asioita on kerrattu ja ohjeistuksia tarkastettu. Seurakunnissa eletään kuitenkin luottavaisin mielin.

Kaksitoistakulmaisesta hirsikirkostaan kuuluisassa Vimpelin seurakunnassa ei ole tämän takia yöunia menetetty. Tammikuun alussa Alajärven seurakuntaan liitetyn Vimpelin seurakunnan entinen kirkkoherra Ilkka Lehto kertoo, että riskitilanteita ei ole ollut viiteentoista vuoteen.

– Luotamme tavanomaiseen vartiointiin ja paloturvajärjestelmään. Järjestelmäkin uusittiin juuri. Meillä on käytössä kuivasprinklerijärjestelmä, sillä se sopii puolikylmään rakennukseen.

Kerimäen kirkon aluekappalaisena toimiva rovasti Toivo Loikkanen kertoo, että hätää ei ole Kerimäelläkään.

– Olemme pitäneet huolta turvallisuuteen liittyvistä asioista. Myös kirkkohallitus ja vakuutusyhtiöt ovat tarkkana siitä, että näissä ei hutiloida.

Liiketunnistimet ja murtohälyttimet sekä palovaroittimet ja -hälyttimet luovat Loikkasen mukaan turvaa.

– Kirkon lähellä liikkumisesta on hälytys työntekijöillemme vuoden ympäri. Palohälytys menee luonnollisesti hälytyskeskukseen ja pelastuslaitokselle.

– Meillä on myös sellainen sammutusjärjestelmä, mikä harvoista kirkoista löytyy. Koska Kerimäen kirkko sijaitsee lähellä Puruvesijärveä, meillä on oma pumppuasema, jonka avulla sprinklerijärjestelmään pumpataan vettä välittömästi. Jos palotilanne syntyy, sprinklerisysteemi aktivoituu oitis.

”Savupilveksi luultu huolenherättäjä olikin sankka hyttysparvi”

Loikkasen mukaan varsinaista uhkaa kohdistuu kirkkoon harvoin.

– Yhden kerran on kivi lentänyt Talvikirkon ikkunasta. Kun olin aikanaan Enonkosken kirkkoherrana, levisi Suomeen hetkellisesti satanismi-buumi. Silloin sattui joitakin hautakivien kaatamisia. Myös kirkonpolttamisuhkauksia tuli, mutta mitään ei onneksi tapahtunut.

Loikkasen mukaan paloturvallisuuskoulutusta on silti syytä tehostaa.

– Rippikoululeirien takia ensiaputaidot ovat yleisesti ottaen hyviä. Paloturvallisuustietoisuuden on oltava samalla tasolla.

Loikkanen pitää hienona sitä, että ihmiset huolehtivat kirkosta.

– Esimerkiksi kesällä 2004 oli palohälytys eli tehtiin ilmoitus huolestuttavasta näystä kirkon kupolin yläpuolella. Yksikköjä saapui paikalle nopeasti, mutta onneksi pian selvisi, että savupilveksi luultu huolenherättäjä olikin sankka hyttysparvi.

”Diakoniatyö on parasta tuhopolttojen ennaltaehkäisyä”

Vuonna 1631 rakennettu Jokioisten kirkko on Suomen vanhimpia puukirkkoja. Kirkkoherra Heidi Pitkänen kertoo, että säännöllisessä käytössä oleva rakennus on tehokkaasti vartioitu.

– Meillä on myös toimivat sprinklerijärjestelmät niin ulko- kuin sisäpuolellakin. Meillä on käytössä typpisprinkleri. Se hajottaa vettä aivan hienoksi sumuksi, jolloin vesivahingon riski pienenee ja lisäksi typpi syrjäyttää happea, jolloin tulen ei pitäisi päästä niin pahasti leviämään.

Pitkänen pitää Loikkasen tavoin tärkeänä sitä, että seurakunnan henkilökunta saa ajanmukaista paloturvallisuuskoulutusta.

– Rautjärven tuhopoltto on kuitenkin myös vahva viesti siitä, miten tärkeää ennaltaehkäisevä diakoninen työ on. Se, että kukaan ei jäisi niin yksin, että päätyy tuollaista tekemään, on tuhopolttojen parasta ennaltaehkäisyä.

***

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!