Kotimaa24:n haltuunsa saamasta Uskonto- ja kulttuurifoorumi Fokus ry:n, Suomen Islamilaisen Neuvoston SINEn ja Muslimiliiton koordinoimasta selvityksestä.
Noin kolmasosalla selvitykseen osallistuneista 22 imaamista oli yliopistotasoinen koulutus joltakin alalta. Suuri osa vastanneista oli imaameina itseoppineita. Noin puolella heistä oli uskonnollista koulutusta imaamin tehtävään.
Vain yksi selvitykseen osallistuneista sai palkkaa imaamin työstä. Muutamat toimivat imaamina vain parisen tuntia viikossa, mutta useat olivat moskeijalla yli 20 tuntiakin viikossa. Vastanneista enemmistö kävi imaamin toimen ohella palkkatyössä ja kaksi opiskeli täyspäiväisesti.
Islamilaisten yhdyskuntien ja yhdistysten puheenjohtajista vain kaksi suhtautui hienoisella varauksella ajatukseen imaamikoulutuksen järjestämisestä Suomessa, muiden mielestä ajatus oli selvityksen mukaan hyvä. Osa puheenjohtajista oli sitä mieltä, että islamilaiset tieteet tulisi opiskella ulkomailla. Kaikki puheenjohtajat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita osallistumaan koulutuksen kehittämiseen ja suunnitteluun.
Täydennyskoulutusaiheista suosituimpia olivat islamintutkimus ja Suomen lain säädökset ja oikeuskäytäntö. Seuraavaksi eniten kaivattiin koulutusta Suomen historiasta ja yhteiskunnasta ja perheneuvonnasta. Myös johtamiskoulutusta toivottiin. Miltei kaikki vastaajat toivoivat täydennyskoulutuksen tapahtuvan Suomessa yliopistossa tai muussa korkeakoulussa.
Selvitykseen osallistui 19 muslimiyhdyskunnan tai -yhdistyksen puheenjohtajaa ja 22 imaamia. Yhdessätoista tapauksessa imaami ja puheenjohtaja olivat sama henkilö. Rekisteröityneitä muslimiyhdyskuntia on Suomessa 23. Yhdistyksiä, joilla on moskeija tai rukoushuone on noin 60.
Imaami on muslimiyhdyskunnan hengellinen johtaja, joka johtaa perjantairukouksia.
Lue myös:
Imaamien täydennyskoulutusta toivotaan jo lähitulevaisuudessa