Elämme rukousperinteiden moninaisuuden keskellä. Isä meidän -rukouksessa Jeesus itse opastaa rukoilijoita kaikkina aikoina: Rukous ei ole yksilön omaa hurskautta esittelevä näytös eikä toivomuslistan esittämistä Jumalalle. Se on vetäytymistä ”sisälle huoneeseen”, Jumalan pyhyyden tunnustamista ja sitoutumista tekemään työtä, jotta hänen valtakuntansa voisi toteutua myös maan päällä niin kuin taivaassa. ”Toivomuslistalla” on jokapäiväisestä leivästä vain tämän päivän annos.
Maailmanlaajassa kirkossa on ollut monia viisaita rukouksen opettajia. Yksi heistä on karmeliittamunkki, kirjailija Wilfrid Stinissen (1927–2013). Vieraillessaan Suomessa hän totesi: Ihmisen, joka haluaa oppia kuuntelemaan Jumalaa, on hyvä viettää puoli tuntia tai 20 minuuttia rukoushiljaisuudessa. Keskusteltuani hieman huolestuneena hänen kanssaan hän tarkensi: Poikkeuksena ovat pienten lasten äidit.
Isä meidän -rukouksen vaikein kohta lienee: Tapahtukoon sinun tahtosi…
Euroopan suojeluspyhimykseksi nimitetyn ruotsalaisen Pyhän Birgitan ja suurperheen äidin kuolemasta tulee tänä vuonna kuluneeksi 650 vuotta. Birgitta johdattelee meitä rukoilemaan Isä meidän-rukouksen hengessä: ”Osoita minulle tie ja tee minut alttiiksi vaeltamaan sitä.”
Voit vielä huutaa hänen nimeään
Kun vuoret ympärillä järkkyvät
ja aaveet sieluasi kärkkyvät,
ja toiveet ovat tyhjiin rauenneet,
et tiedä, mitä sirpaleilla teet,
kun ovet, joista kuljit, lukittiin
ja luottamuksen väylät tukittiin,
kun avoinna on portti pimeään,
voit vielä huutaa hänen nimeään.
Hän kuulee kuiskauksen hiljaisen
ja avunhuudot epätoivoisten.
Hän yltää kuiluun kaikkein syvimpään.
Voit kiinni pitää hänen kädestään.
Kun Kristus elämäsi turva on,
saat askeltesi alle kallion,
ja mistä saavut, minne menetkään,
voit aina huutaa hänen nimeään.
Näin rukousten ketju halki maan
kuin virta täällä jatkaa kulkuaan.
Kun yksi uupuu, toinen aloittaa
ja katseen nostaa kohti Jumalaa.
Kun päivä koittaa, ja kun saapuu yö,
taas jatkuu rukous ja jatkuu työ,
Ja vaikket itse aavistaisi, niin
voit vastaus olla jonkun rukouksiin.
Anna-Mari Kaskinen
5. sunnuntai pääsiäisestä: Matteuksen evankeliumi 6:5–13
– – ”Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti, he ovat jo palkkansa saanet. Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja. Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään. Rukoilkaa te siis näin:
– Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi niille,
jotka ovat meille velassa.
Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.”
PYHÄN MUUT tekstit:
5. sunnuntai pääsiäisestä on aiheeltaan ”Sydämen puhetta Jumalan kanssa”.
Tekstit: Jes. 48:20, Ps. 40:2–6, Joh. 16:33, Dan. 9:17–20, Room. 8:24–28, Matt. 6:5–13
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on neljä kynttilää.
Kolehti kerätään hengellisen elämän vaalimiseen Hiljaisuuden Ystävät ry:n kautta.
SEURAAVAN PYHÄN tekstit:
Helatorstai on aiheeltaan ”Korotettu Herra”.
Tekstit: Ap. t. 1:11, Ps. 47:6–9, Ef. 4:10, Dan. 7:13–14, Ap. t. 1:1–11 tai Ef. 4:7–15, Joh. 17:24–26.
Liturginen väri on valkoinen.
Alttarilla on kuusi kynttilää.
Kolehti kerätään Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen pakolaistyöhön Keski-Aasiasta ja Lähi-idästä tulevien parissa.