Viime viikonvaihteessa ennen joulua esikoislestadiolaisen herätysliikkeen omat, maallikkojen toimittamat ehtoollispalvelukset levisivät Enoon, Joensuuhun, Jämsään ja Oulaisiin.
Enon kirkkoherra Armi Rautavuori kertoo olevansa nyt tapahtuneesta hyvin pahoillaan.
– Nyt tapahtunut toiminta on separatistista: se on surullista ja hajottaa kirkon ykseyttä, Rautavuori tiivistää.
Sakramentit ovat kirkolle uskottu aarre
Rautavuori kertoo ajattelevansa tapahtumien yhteydessä koko kirkon apostolista seuraantoa.
– Sakramentit ovat kirkon käsiin uskottu aarre, joka ei ole riistettävissä, siis otettavissa omiin käsiin. Ihmettelen kovasti, jos sen voisi joku noin vain ottaa omiin käsiinsä ja jos se edelleen olisi Herran pyhä ehtoollinen ja sakramentti
Rautavuori kertoo hiippakunnan kirkkoherrojen tapaavan tammikuussa. Silloin on tarkoitus keskustella esikoislestadiolaisten nykyisestä tilanteesta. Myös piispan ohjeistusta kaivataan.
– Odotan kovasti piispamme näkemystä asioihin. Toivoisin myös laajempaa keskustelua apostolisesta seuraannosta, siis siitä, mitä se tarkoittaa, että sakramenttien kaltaiset kirkon aarteet pysyvät kirkon käsissä.
Yhteistyö esikoislestadiolaisten kanssa on Rautavuoren mukaan aikaisemmin sujunut Enossa melko hyvin. Herätysliike on voinut toiveittensa mukaan saada Enon kirkossa pari kertaa vuodessa viikkomessun kaavalla toimitetun iltajumalanpalveluksen. Siinä heitä on palvellut joko oma seurakunnan miespappi, tai liikkeen itsensä muualta hankkimat miespapit.
– Enon seurakunta on tosin esiintynyt joissakin netissä olevissa esikoislestadiolaisten kirjoituksissa väärässä valossa: herätysliikkeen omaan toimintaan ei muka olisi suotu kirkossamme pidettäviä palveluksia.
Rautavuoren mukaan seurakunnan vuosien saatossa vaihtuneetkin miespapit eivät joskus aikaisemmin ole aina halunneet lähteä herätysliikkeen ”sanelun” mukaisesti jumalanpalveluksia pitämään, mutta asiat ovat kyllä järjestyneet.
– Mitään omien mahdollisuuksien puuttumisesta johtuvaa syytä omien ehtoollisten järjestämiseen ei esikoislestadiolaisilla Enossa siis ole olemassa. Ilmeisesti he saavat nyt ohjeistusta Ruotsista, ja ehkä paikalliset johtohenkilötkin saavat tästä nyt jotakin omaa vahvuutta.
Enossakaan kaikki esikoislestadiolaiset eivät ole sakramenttiseparatismin kannalla.
– Olen hirveän pahoillani niiden esikoisten puolesta, joille tämä nyt tapahtunut ei ole toivottu eikä hyvä asia, Armi Rautavuori sanoo.
Pohjois-Karjalassa esikoislestadiolaisten kannel helkkää nyt eriseuraisesti
Myös Joensuun kirkkoherra Petri Rask korostaa sitä, että ainakaan yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa ei Joensuussa pitäisi olla mitään syytä sille, mitä nyt on tapahtunut.
– Olen kovin pahoillani siitä, että tällaiseen tilanteeseen on nyt ajauduttu. Aloitin kirkkoherrana tämän vuoden tammikuussa. Silloin esikoislestadiolaisten paikallinen johto kävi minua tervehtimässä ja toivottamassa tervetulleeksi. Silloin totesimme yhteistyön jatkuvan entiseen tapaan, Rask kertoo.
Myöhemmin kuluvana vuonna keskusteluja ei ole Raskin mukaan käyty.
Rask kertoo, että Pohjois-Karjalan alueella esikoislestadiolaisille on yleensä pyydettäessä tarjottu kirkon tiloja ja miespuolisia pappeja.
– Olen aikaisemmin ollut usein toimittamassa heille jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia niissä seurakunnissa, joissa olen työskennellyt.
Esikoislestadiolaisten kirkkojärjestyksen vastainen menettely asettaa Raskin mielestä yksittäisiä seurakuntalaisia ja heidän perheitään ikävään tilanteeseen.
– Esikoislestadiolainen liike on nyt jakautunut. Jos herätysliikkeen oma sakramenttien jakaminen jatkuu, aikaa myöten tulee suhteessa kirkkoon myös kysymyksiä kasteesta, rippikoulusta ja avioliittoon vihkimisestä.
Tänä vuonna pidettiin Joensuun kirkossa esikoislestadiolaisten järjestörippikoulu. Siihen oli asianmukaisella tavalla haettu ja saatu lupa Kuopion hiippakunnalta.
– Saa nähdä, miten asia jatkuu tästä eteenpäin. Ylipäätään se, mitä seuraavaksi tapahtuu, on nyt esikoislestadiolaisen liikkeen johdon käsissä. Kyse ei ole niinkään siitä, miten kirkkoherrat ja seurakunnat reagoivat, Petri Rask sanoo.
Sakramenttiseparatismi saavutti Pohjanmaan lakeudet
Oulaisten kirkkoherra Matti Hirvilammi murehtii sitä, että myös hänen seurakunnassaan esikoislestadiolaiset ovat toteuttaneet maallikkoehtoollisen.
– Olen surullinen. Esikoislestadiolaisia on toiminut runsaasti seurakuntamme luottamushenkilöinä ja vapaaehtoistoiminnassa. On ikävää, jos tämä yhteys nyt ohentuisi, Hirvilammi sanoo.
– Yhteistyön puutteen vuoksi tämä ei ainakaan ole tapahtunut, vaan esikoisia on ohjeistettu ulkopuolelta.
Hirvilammi arvioi, että Oulaisten esikoislestadiolaisten keskuudessa sakramenttiseparatismista ei suinkaan olla yhtä mieltä.
– Oma tulkintani on, että esikoisten omaa hengellistä hallitusta totellaan nyt enemmän, kuin omaa mielipidettä.
Kirkkojärjestyksen (4. luku §2) mukaan kirkkoherran velvollisuus on oikaista kirkon tunnustuksen vastaisesti opettavaa kirkon jäsentä. Hirvilammi onkin käynyt esikoislestadiolaisten kanssa keskusteluja liikkeen omista ehtoollisista.
– Olen tuonut niissä esille, että tällaisessa irtaudutaan nyt kirkon yhteydestä. Olen myös muistuttanut heitä siitä, että heidän liikkeessään arvostetaan Martti Lutherin ajattelua, mutta että nyt ei toimita Lutherin ajatusten mukaisesti.
Koko tilanne vakavine keskusteluineen on ollut Hirvilammille ”kova paikka”.
– Arvostan esikoislestadiolaista herätysliikettä, jolta olen aikaisemmin saanut työssäni myös tukea. Nyt tapahtunut on surullinen juttu.
Sakramenttiseparatismin aktualisoitumisesta huolimatta kaikki ei Hirvilammin mukaan ole toivottavasti vielä menetetty.
– En sanoisi, että Oulaisissa tällainen vielä rikkoo seurakuntayhteyden. Itse olen halunnut ja edelleenkin haluan yhteyttä rakentaa, Matti Hirvilammi sanoo.
Kuva: Risto Hämäläinen. Mikkelin esikoislestadiolaisten ehtoollistilaisuus 4.12.